Bujoilu mukana puutarhan hoidossa

Bujoilu, alkuperäiseltä nimeltään bullet journal, oli yksi vuoden 2017 uusi ilmiö. Omaan käyttööni se tuli jäädäkseen kesällä. Bujon yksiin kansiin yhdistyvät ainakin kalenteri, päiväkirja ja kaikenlaiset lippulappuset. Sillä voi järjestää päätään, muistiinpanojaan ja elämäänsä - ja vaikkapa puutarhaansa. Tänään etsin bujoilun ja puutarhan suhdetta toisiinsa, sillä molemmat ovat minulle tärkeitä!

Olen luopunut tavallisesta paperikalenterista. Sähköisistä kalentereista en ole koskaan oikein innostunut. Päiväkirjakin minulla on, mutta kirjoitus on ollut jo monta vuotta todella vähäistä. Lisäksi käytössäni on ollut kaikenlaista lippua, lappua, listaa ja muistilehtiötä. Mutta ei ole enää - niin montaa. Puutarhan muistiinpanokirjastani en kuitenkaan voi luopua.

Kuvassa vasemmalla jo vuosia palvellut Garden Journal ja oikealla viime kesänä aloitettu bujo Moleskine-muistikirjassa

Bujo arjessa

Bujo kulkee arjessa mukanani. Milloin ja missä tahansa, kun tarvitsee tehdä muistiinpanoja, otan bujosta esiin seuraavan tyhjän sivun ja teen ne sinne. Esimerkiksi kun luen kiinnostavaa kirjaston kirjaa odottaessani lasta treeneistä, kirjoitan muutaman ajatuksen kirjasta muistiin bujoon. (Joo, voisin ottaa sivusta kännykällä kuvan, mutta en enää koskaan löytäisi sitä, enkä edes muistaisi etsiä.) 

Esimerkkinä bujon perusviikkoaukeama, jota käytän. Tässä päivät on jaettu kuun vaihtumisen mukaan.

Tänään töissä kesken palaverin huomasin ikkunasta kaksi harakkaa lentelemässä sinne tänne ja hymyilin. Tuntui kivalta ilahtua yllättäen pikkuasiasta! Ne olivat vuoden ensimmäiset harakkani ja palaverin jälkeen sain lisätä harakan bujoni listaan. Olen aloittanut muutamia haasteita osittain ehkä siksi, että bujoon on kiva tehdä listoja! Olen tämän vuoden alusta mukana 100 lintulajia haasteessa. Tarkoitus on bongata ja opetella tunnistamaan vuoden aikana 100 lintulajia. Enkä todellakaan ole mikään lintubongari vaan kamalan laiska ulkoilija. Harakka on numero 21.

Onko bujo sinulle uusi asia? Kiinnostuitko? Palataan bujon perusideaan vielä myöhemmin.

En zoomaillut kesken kokouksen :) Kuvan ottaja Bengt Nyman.

Miksi puutarhalle tarvitaan oma suunnitteluvihko?

Tulossa on nyt ensimmäinen kevät ja puutarhakausi bujoillen. Jotenkin piha-asioiden pitäisi bujossakin näkyä. Minulla on erillinen puutarhan suunnitteluvihko, joka on ollut käytössä jo monta vuotta. Bujo ei voi korvata sitä, koska puutarhasuunnittelu on niin pitkäjänteistä hommaa.

Esimerkiksi:

• Kasvimaalla kannattaa käyttää kiertoviljelyä. Eli ettei porkkanat ole joka vuosi samassa paikassa. Suunnitteluvihosta voi aina tarkistaa edellisen vuoden kylvösten paikat ja kirjata ylös uudet.
• Piirrän kuvat kukkapenkeistä. Usein ensimmäinen kuva on tehty siinä vaiheessa, kun olen vasta suunnitellut penkkiä. Vuosien mittaan lisäilen lajeja. Vuosiluvuista on kiva katsoa, milloin kasvit ovat tulleet ja miten penkki on muotoutunut nykyisenlaiseksi. Myös kuolleista kasveista jätän maininnat. Onhan sekin tärkeä tieto, ettei laji menestynyt. 
• Muistiinpanoja teen myös perennojen tarkemmista tiedoista ja ostopaikoista.
• Joka vuosi kirjoitan muistiin kasvihuoneen tomaattien lajikkeet ja istutuspaikat. Suunnittelen myös kirjaavani ylös, mikä maistui parhaalta, kasvoi hyvin jne. Myönnän, että syksyä kohti innostus muistiinpanojen tekoon tuppaa katoamaan….
• Sitten on listoja kaapista löytyvistä siemenistä ja mitä pitää ostaa…
• Listoja huonekasveista, puuntaimista, Avoimet puutarhat-tapahtumasta jne jne.
• Ja ennen kaikkea listoja siitä, mitä puutarhassa pitäisi tehdä…

Puutarhavihossani on sekä suunnittelussa käteviä ruutusivuja, tekstille viivoja että muovitaskuja lapuille

Puutarhanhoito bujossa

…Listat… Tämä on se kohta, jossa bujo voisi astua kuvaan.

Puutarhan suunnitteluvihon listassa voi olla asioita, jotka kannattaa toteuttaa vasta kahden vuoden päästä. Asiat, jotka pitää tehdä oikeasti tässä kuussa, kannattaa poimia sieltä joukosta omaksi listaksi bujoon. Bujo auttaa arjenhallinnassa. Asiat eivät kuormita mieltä, kun ne ovat oikeassa kohdassa bujoa tallessa.   

Bujossa voisi olla myös

•   Siemenpussilistaus – Mitä on, mitä puuttuu. Ei tule ostettua samaa lisää.
•  Tarvikelistoja – Kumpi on loppu, kaktus- vai altakastelumulta
•  Kesäkukkasuunnitelma – Kuinka monta taimea portaikon ruukkuun tarvitaankaan, entä terassille.
• Lehden tai blogin parhaat uutuudet muistiin - Mikä oli kehuttu lajike

 Viikon kohdalle voisi varata tilaa kirjoittaa, mikä kukkii tällä viikolla puutarhassa, mitä eläimiä vierailee pihassa ja millainen on sää. Bujoiluun kuuluu, että nautitaan elämän pienistä sattumuksista… Näitä tietoja voi myös siirtää puutarhavihkoon, kun miettii vaikkapa sitä, millä lajeilla kukkapenkin saa kukkimaan mahdollisimman pitkään. On ihan eri asia katsoa kasvitiedoista kukkimisaika kuin tietää, mikä se on juuri omalla pihalla.

       

Muutama fakta jutun aiheista:

Kotimaisten kielten keskuksen sanatietokantaan poimittiin vuonna 2017 eri lähteistä yli kahdeksantuhatta uutta tai muuten ajankohtaista sanaa. Vielä ei voi tietää, mitkä sanoista jäävät kieleen ja löytävät ehkä tiensä sanakirjaankin, mitkä taas jäävät unohduksiin. Kyseessä ei siis ole ”virallisten suositusten” lista vaan katsaus kuluneeseen vuoteen sanaston näkökulmasta.

 bujoilu (< engl. bullet journal; bullet mm.'luettelomerkki') arjen hahmottaminen listojen, piirrosten, kalenterimerkintöjen yms. avulla yhdistämällä muistikirjaan luonnoslehtiön ja päiväkirjan käyttötapoja

Erittäin simppeli kuukausinäkymä, jossa myös pihahommien muistilista. Tästä voi tehdä myös koristeellisemman.

          Bujoilun ideaa voi opiskella vaikka tästä linkistä. Sitä kautta löytyy myös alkuperäisen Bullet journalin kehittäjän Ryder Carrollin video. Minusta olennaista on, että vihon alkuun varaa esimerkiksi puoli sivua jokaiselle kuukaudelle ainakin vuodeksi eteenpäin. Sinne sitten merkitään tulevaisuuden menot ja tärkeät jutut. Aina kuukauden alkaessa tehdään sille oma sivu, johon kirjataan päivät ja muistettavat jutut. Ja sitten vaan tarpeen mukaan kirjataan ylös mitä elämä eteen tuo. Jokainen saa tietysti tehdä miten tykkää, mutta muista

-        Bujoa saa koristella kun siihen on fiilis, mutta ei ole pakko. Saa kirjoittaa rumasti rumalla kynällä vaikka eilen kirjoittikin nätisti nätillä kynällä.

-        Jokaisen viikon ja kuukauden jälkeen pysähdytään ja kurkataan taakse päin. Mitä tein, mitä jäi tekemättä? Tekemättömät jutut (VAIN JOS ne edelleen ovat tärkeitä!) siirretään seuraavan viikkoon tai kuuhun tehtäviksi.

-        Bujo on eri asia kuin käsin kirjoitettu kalenteri. Ideaan kuuluu, ettei sitä tehdä pitkälle eteenpäin, vaan se muotoutuu elämäsi mukaan.

Kauniit kamelian kukat

Kaunis kamelia Camelia japonica

Kameliat ovat talvipuutarhojen talven iloja! Olen käynyt ihailemassa kukintaa eri paikoissa ja kiinnostuin kamelian historiasta ja merkityksestä ”kukkien kielellä”. Hieman perustietoja kukkien kielen ideasta on edellisessä päivityksessäni.

Kamelialla on ruusua muistuttavat kukat ja kauniit kiiltävät lehdet.

Kameliat ovat kotoisin Aasiasta. Niitä on kasvatettu ainakin Kiinassa jo satoja vuosia. Ne tuotiin Eurooppaan 1700-luvulla. Alexander Dumas nuorempi kirjoitti 1800-luvun puolivälissä romaanin Kamelianainen (La Dame aux Camélias) ja sitten näytelmän, josta tuli valtavan suosittu. Siitä tehtiin pian myös ooppera (La Traviata), joka on muuten ohjelmistossa Helsingissä. Päähenkilön tunnuskukasta, kameliasta, tuli hyvin trendikäs Euroopassa. Niitä kiinnitettiin rintapieliin ja kampauksiin.

  Välillä suosio hiipui, mutta 1900-luvulla kamelioista tuli suosittuja Euroopan puutarhoissa. Suomessa se ei valitettavasti talvehdi ulkona. Se viihtyi hyvin entisajan talojen viileissä saleissa, koska lämpötilan pitäisi olla talvella noin 10 - 16 astetta. Salin sijaan porraskäytäväkin voisi toimia. Kesän kamelia tykkää ulkoilla puolivarjossa. Kameliaa ei juuri näe leikkokukkana, mutta ruukussa sen voi löytää. Viileässä viherhuoneessa siitä voisi saada upean puun…

Talvipuutarhan suuret kameliapuut eivät oikein sovi kuviin!

Helsingin talvipuutarha joulun jälkeen

Kukkien kielellä kameliaan on liitetty monenlaisia merkityksiä. Lähteisiin ei ole aina merkitty, minkä väristä kukkaa tarkoitetaan. On aika selvää, että voimakkaan punainen ja valkoinen kukka symboloivat eri asioita. Eräs kukkasanakirja sanoo kamelian tarkoittavan ”haurasta rakkautta”. Kuulostaa minusta valkoiselta kukalta. Valkoiseen kukkaan on liitetty myös merkitykset ”olet ihastuttava” ja ”olet suloisen täydellinen”.  Punainen viestii ”olet sydäntäni polttava liekki” tai hillitymmille viestijöille ”vaatimaton erinomaisuus”. Vaaleanpunaiset kukat kertovat kaipauksesta tai tarkoittavat tyynempää ihailua - tai kenties: ”kohtaloni on sinun käsissäsi”.

Turkulaisia kamelioita

 

Osa kuvista on Turun yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta Ruissalosta ja osa Helsingin kaupungin Talvipuutarhasta. Helsingin kameliapuut ovat nettisivujen mukaan yli 100-vuotiaita! Ei ihme, että muistan ne lapsuudestani vähän pienikokoisempina. Molemmat upeita paikkoja.

Helsingin talvipuutarha ulkoapäin

Kukkien kielellä

Kukkien kielellä - esittelyä ja orkidea

Kukkien avulla voidaan toista ihmistä onnitella, pyytää anteeksi, lohduttaa, ilahduttaa tai viestittää muita tunteita. On hienoa, että kukat toimivat niin onnen kuin surunkin hetkellä. Ne viestivät välittämistä riippumatta siitä, mitä kukkia on valittu. Ajatuksella ojennettu kukka ilahduttaa vaikka se olisi pientareen rikkaruoho (pientareilla on itse asiassa herkkiksiä niittykukkia).

Viestissään voi halutessaan olla tarkempikin ja valita kukat niiden merkityksen mukaan. Puhutaan ”kukkien kielestä”, jossa joka laji symboloi eri tunnetta tai asiaa. Ennen vanhaan esimerkiksi paremmissa piireissä nuorten välinen seurustelu saattoi olla hyvin rajoitettua ja kukat olivat käyttökelpoinen keino viestien välittämiseen. Toivottavasti silloin käytössä ei ollut yhtä monenkirjavia kukkien kieli -sanakirjoja kuin nyt löysin! Olisi ikävää, jos vastaanottaja tulkitsisi viestin ihan toisin kuin lähettäjä.

Joissakin sanakirjoissa on huomioitu kukkien värit, joissakin ei. Vaikkapa kaunis neilikka, jonka merkitykseksi toinen sanakirja sanoo ”pidä kiirettä” ja toinen värien mukaan mm. ”viattomuus” (valkoinen) tai ”kiihkeä rakkaus” (punainen). Kiihkeän rakkauden iskiessä voi olla kiire toisen luo, joten ehkä nuo sitten ovat samaa asiaa.

Neilikoita on (melkein) kaikissa väreissä!

Pidän romaanista Kukkien kieli, jossa päähenkilöllä on oma kukkasanakirja ja hänen kimppujensa ”sanomat” toteutuvat. Kirjan kirjoittaja Vanessa Diffenbaugh on laatinut kirjassa käytetyn sanaston tutkittuaan lukuisia kukkasanakirjoja ja niistä löytyviä määritelmiä. Hänellä on ollut mielestäni hyvä periaate sopivimman määritelmän valitsemiseen: Kukan tieteellisten yksityiskohtien perusteella. Tai jos mikään määritelmistä ei ollut selvästi sopivin, hän otti yleisimmän, tai sitten mielestään parhaan.

Jouluruusu symboloi erään kirjan mukaan ”skandaalia”. Valkoinen hyasintti ”vaatimatonta suloisuutta”. Ostin nämä ihan itse itselleni joten ei onneksi tarvita tulkintaa...

Kukkien lisäksi on parasta käyttää ohessa oikeita sanoja tai selittää asia kortissa! Jos siis haluaa vastaanottajan tulkitsevan kukkia juuri tietyllä tavalla.  Nykyään on myös entistä enemmän värivaihtoehtoja kukissa. Väreillä on omia symbolisia merkityksiä ja lisäksi ne herättävät ihmisissä erilaisia tiedostamattomiakin tunteita. Esimerkiksi valkoinen hyasintti symboloi kauneutta ja vaatimatonta suloisuutta, mutta sininen uskollisuutta.

Pieni tammi symboloi ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.

Kimpun sijaan voi hyvin viestiä myös yhdellä oksalla tai ruukkukasvilla. (Mutta kukkivalla oksalla! En suosittele kuivan tammikepin ojentamista vaikka se symboloikin ”vahvuus, rohkeus ja uljaus”.) Orkideat ovat jo pitkään olleet muodissa. Niillä on kauniit merkitykset kukkien kielessä: ”Hienostunut kauneus, pitkä ikä ja kiinalainen täydellisyyden symboli.” Orkideoiden hienostuneisuuden ja ylellisyyden mielikuvaa rapauttaa perhosorkideoiden tosi edulliset hinnat. Itse arvostan orkideoitani ja odottelen kärsivällisesti niiden uusia kukintoja. Näillä hinnoilla moni orkideaparka lentää roskiin ensimmäisen kukinnan päättyessä. Minulla on ikkunat aamuaurinkoon, joilla orkideat viihtyvät loistavasti. Olen kuullut, että etelän tai pohjoisen puoleisilla ikkunoilla sitä uutta kukintaa ei ehkä koskaan tule.  

Perhosorkideani tämän hetken kukinta

Palaan kukkien kieleen vielä monta kertaa, seuraavaksi kameliaan.