Lisää luettavaa!

torstai 8. maaliskuuta 2018

Keväthommia puutarhassa


Ihanat aurinkoiset päivät ja muiden kevätbloggaukset ovat nostaneet kevätfiilistä. Itsellänikin on keväthommat meneillään.




Kevätsuojaus



Etenkin nuoret havut voivat kevätauringossa kuivahtaa, kun maa on vielä jäässä. Huonolla tuurilla ruskettua voi minkä ikäinen havu tahansa. Pihastani löytyviä melko herkkiä lajeja ovat ainakin marjakuusi, alppiruusu, tuijat ja purppurapihta. Valkokartiokuusi  on ainoa havu, jonka ehdottomasti suojaan. Se ruskettuu hyvin helposti isompanakin. Ennen puiden lehtien puhkeamista se saa pihassani melko paljon aurinkoa. Muut havut kasvavat melko suojaisissa paikoissa ja ovat jo herkimmän taimivaiheen ohittaneet, joten niillä ei ole hätää.

Purppurapihta (Abies amabilis ) on tosi kaunis laji, kuvat eivät anna oikeutta.

Suojan pitää olla ilmava, ettei se toimi lämmittävänä peittona. Mustalla muovihupulla ”suojattu” kasvi on surullinen väärinymmärrys. Valkokartiokuuseni ei ole kovin tyylikäs näky:
Valkokartiokuusi (Picea glauca ’Conica) odottaa maan sulamista
Kultatuijat. Ja hei, suojasinhan minä alppiruusut: Heitin käteen osuneen säkkikankaan niiden päälle. Näkyy alareunassa.



Puiden kaato  

Juuri nyt on hyvä kaataa huonokuntoinen tai varjostava pihapuu! Lumi suojaa maanpintaa ja kasvillisuutta ja routainen maa kestää kolhimista. Meillä lumi katkoi paljon oksia ja puita. Paljon raivattiin heti, mutta vinoon vääntyneitä pitäisi vielä kaataa.



Lisäksi harmittaa, että pajuparkakin on suunnilleen kaatunut lampeen. Kävin jo sahaamassa muutaman oksan pois, mutta kai tuo pitäisi pistää kokonaan nurin. Kasvaahan se tietysti uudestaan, paju kun on.

Paju retkottaa

Marjapensaiden leikkaus


Nyt kun kovat pakkaset näyttävät hellittävän, voi alkaa leikata omenapuita ja marjapensaita. Meillä ei viihdy kuin vanhat mustaherukkapensaat (tai mustaviinimarja) ja niitä kannattaa vähän leikata joka vuosi. Marjapensaat leikataan niin, että otetaan koko oksa pois mahdollisimman alhaalta. Vanhat oksat tuottavat huonommin satoa kuin nuoremmat, joten poistan niitä. Parhaat oksat nostin sisälle veteen, jos saisin niihin pienet lehdet.


Mustikka vihertää jo

Lammen rannalta ottamissani oksissa on pajunkissat jo valmiina


Sisällä talossa


Sisäkasveille olen osittain vaihtanut mullat. Vielä pitäisi muistaa ostaa uusia ruukkuja. Osalle laitan vain pintaan vähän uutta multaa. Hyvin ovat kasvit tänä vuonna talvehtineet. Tai aina joku kuolee (kun kasveja on paljon...), mutta kaikki minulle tärkeät yksilöt ovat kohtuullisen hyväkuntoisia. Hienoa! 


Ja sitten on tietysti uudet pienet taimet, jotka puskevat itsensä ylös maasta. Nyt ensin sisällä ja myöhemmin ulkona.



Sipulikasveja pitänee hakea kaupasta. Näitä ulkona uinuvia pitää vielä vähän odotella!
Sahramit eli krookukset (Crocus) viime vuodelta

Onko sinun puutarhassasi tai ikkunalaudallasi käynyt talvituhoja, jotka olet jo huomannut?


13 kommenttia:

  1. Oih, ovatpa nuo krookukset suloisia. Vielä pitää niitä hetki odotella.
    Harvinaisen hyvin ovat meillä ruukkukukat sisällä pärjänneet talven yli. Kaikki ovat hengissä, kilpipiilea tosin ei ole kovin hehkeä tällä hetkellä :)
    Ulkokasvien tuhoja on paha mennä vielä arvailemaan, Sanders Blue-kuusi sai hupun, samoin nuori pilarieuroopanmustamänty. Tykkään kääpiöhavuista ja ne ovat vielä kaikki hangen alla suojassa. Oikein kätevää!
    Oikein hyvää Naistenpäivän iltaa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minullakin on pieniä havuja vielä hangen alla, toivottavasti hyvässä tallessa :) Kiitos, kuin myös hyvää naistenpäivää!

      Poista
  2. Onpa siellä jo keväistä! Täällä on lunta sen verran paljon, että talvituhoja ei vielä pysty arvioimaan. Hyvää naistenpäivää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Lunta täälläkin, mutta kaatuneet puut sentään näkyy :) Kiitos ja vielä ehdin toivottaa hyvää naistenpäivän jatkoa!

      Poista
  3. Sinulla on pihahommat jo hyvin käynnissä. Meillä on lunta niin paljon, ettei ole vielä mahdollista leikata esim. marjapensaita. Tuhoista ei ole tietoa vielä. Kaikki muhii lumen alla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä ei tosiaankaan hankiin upota, mutta on kiva kun on edes vähän lunta. Pysyy ainakin perennat ja pienimmät havut suojassa.

      Poista
  4. Hyvä postaus ja muistutus kevään pihatöistä! Itseäni huolestuttaa meidän tuijamme, kun on ollut niin aurinkoista. Ne ovat 7 vuotta vanhoja ja jo niin korkeita, ettei suojaaminen enää onnistu. Toivottavasti selviävät!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi isot tuijat yleensä pärjäävät hyvin, jos paikka ei ole ihan epäsopiva. Toivotaan parasta! Lisäksi on kätevää, että niitä voi tarvittaessa saksia ja uusiutuvat hyvin.

      Poista
  5. Talvi/kevätsuojaukset jo tehty. Pääsin niiden suhteen vielä aika helpolla. Ikivihreät sai ihan vain lumen alle suojaan. Talvituhojakaan ei ole tainnut paljoa tulla, vaikkakin lopullisen tilanteen näkee sitten myöhemmin. Kasvihuoneesta yksi katon kennolevyistä päässyt lumenpainosta vähän luiskahtamaan paikaltaan ja vadelmien oksia on katkeillut (kun suojasin ne väärin). Omenapuusta meni syys/talvimyrskyssä muutama iso oksa poikki ja jänikset ovat maistelleet ainakin euroopanpähkinäpensasta. Onhan näitä kun alkaa miettimään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ikävää, etenkin se omenapuu. Jäniksillä on ollut juhlat yhden taittuneen hopeapajun suuren oksahaaran kanssa. Ei ole mennyt ihan hukkaan sekään vahinko, ehkä jäänyt joku tärkeämpi pensas syömättä :)

      Poista
    2. Hitsi kun minua nauratti sinun suojaus minä kun muistin omat suojaukset . Samanlaisia ihania huvittavia virityksiä. Minäkään en suojaa enää vanhoja tuijia .Mutta taisin jotain 27 kpl erilaisia suojata .Omenapuita pitää tosiaan vähän leikata. Marjapensaita minä leikkaan myös säännöllisesti.

      Poista
  6. Yhden talvituhon bongasin jo joulukuussa pihaltamme kun painava lumi oli katkaissut viime kesänä istuttamastani sulkahernepuusta molemmat pääoksat. Yritin ne tuolloin jo leikata nätisti pois, mutta enpä tiedä miten käy. Kyllä harmitti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olipa ikävää! Mun pitäis kiivetä yhteen puuhun sahaamaan, kun iso oksa roikkuu alas. On niin hankalasti että tarvitaan toinen pitämään tikkaita, siksi jäänyt tekemättä...

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!