perjantai 23. marraskuuta 2018

Vilkasta lintuelämää!



Lintujen ruokintapaikan siirto talon taakse on ollut hyvä idea. Linnut viihtyvät erinomaisesti, kun on mahdollisuus istuskella koivussa ja suojautua pensaiden sisään. Kissa ja minä tykkäämme, kun voimme katsella niitä makuuhuoneen lämpimästä. Lintujen kuvaaminen on myös yllättävän koukuttava harrastus! 


Mustarastaat ovat Nöpön suosikkeja. Niille pitää vähän jutellakin, mutta onneksi ne eivät lasin läpi kuule kissan mietteitä. Ikkuna on täynnä kuonon jälkiä. Itsekin tykkään kovasti mustarastaista, mutta kuvaamisen kannalta ne ovat vähän turhan varovaisia ja rauhallisia.


Sain uutta ideaa lintujen kuvaamiseen Nettimartan pihapiiri -blogista. Ostin oikein kirppikseltä rekvisiittaa. Vähän kyllä huvitti, että eikös romua ole omissakin nurkissa, mutta osui silmiin niin sopivia. Ruokintapaikan viereen pöydälle syntyi asetelma. -

Talitiaiset ovat valokuvaajan ilo. Niitä rohkeita, jotka tulevat uteliaina tutkimaan, että mitäs täällä on tarjolla. Ensin varovasti kaula pitkänä ja sitten vauhdilla. Näissä kuvissa paikalle on ehtinyt harvinainen vieras, punatulkku, jota talitiainenkin varoi. Pienempiään talitiaiset ovat aina pomottamassa. Kivasti paistoi aurinko juuri sinä päivänä taustalla, kun ehdin kuvata. Tähän aikaan vuodesta valon riittävyys on kuvaamisessa iso haaste.

Tämä on nyt minun! näyttää talitiainen miettivän.

Paljon on vielä kehittymisen varaa tässä kuvaamisen saralla. Hirveästi tulee epätarkkoja. Minulla on Canonin vanha perusjärkkäri ja 75-300mm objektiivi, joka on oikein sopiva lintulautakuvailuun. Varsinaiseen lintukuvaukseen siinä ei tehot riitä.  


En ole enää niin tyytyväinen tuohon lokakuussa hankkimaani ja kehumaani lintulautaan. Minusta nuo alakolot ovat liian ahtaat, ne menevät tukkoon eivätkä linnut saa sieltä hyvin siemeniä. Nuo ylempänä olevat aukot ovat hyvät, mutta kun siementen pinta laskee, niin sieltä ei enää saa otettua. Ja siemenet hupenevat nopeasti!


Kaikkein paras juttu lintujen mielestä taitaa olla tämä rasvapötkö. Se vaan on ihan kaamean ruma ja muutenkaan tuommoinen muoviverkkosysteemi ei ole kovin kiva. Tässä mallia näyttävät sinitiaiset ja pikkuvarpuset. Pikkuvarpusella on ruskea päälaki ja varpusella harmaa (muitakin eroja on).
Sinitiaisia ja pikkuvarpusia


Kiva kun mustarastaskin tuli minulle näyttämään, että uskaltaa tulla pöydälle. Se kun ei pääse lintulaudalle. Yleensä se syö maasta.

Kuusitiainen ja pikkuvarpuset ovat pysyneet varsinaisella ruokintapaikalla eivätkä tule kulhoja tutkimaan. Tämä paikka on talon pohjoispuolella ja maaperä on huono, joten en yritä kasvattaa tässä kesäisin mitään. Siltäkin kannalta tämä on hyvä ruokintapaikka, helppo siivota, ei tarvitse varoa mitään (paitsi koivua).


Kuusitiainen. Sen hyvä tuntomerkki, niskan valkea laikku ei näy tässä

Välillä kannattaa nostaa katse ylemmäs. Hauskan näköistä touhua on myös koivun oksilla. 


Väsyttyään kissa kierähtää sängylle. Siinä se makaa rennossa asennossa, mutta katse tähyää välillä ikkunan takana lenteleviin lintuihin.  
Oravakin käy






16 kommenttia:

  1. Hauska kattaus linnuille. Naapurin lintulaudalla käy kova kuhina, meidän piha on vain läpikulkupaikka, tosin eipä ole kyllä muuta evästäkään kuin auringonkukan siemeniä, jotka pitää vielä linturessuka näpertää itse irti kukkaperästä :D Suloinen kissa <3 Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä kun ei ole kovin kylmä niin kukkaperän kaivelu on varmaan ihan sopiva työmäärä linnuille! Meillä on aiemmin ollut vain vähän lintuja ruokinnalla, naapurissa ilmeisesti ollut paremmat eväät. Nyt olen kirinyt :)

      Poista
  2. Kivoja lintukuvia. Minäkin tykkäisin tinttejä kuvata, mutta ei ole sopivaa objektiivia. Samanlaisia nenäläiskiä on meidän ikkunat nyt täynnä, kun kaksi kissapoikaa oli kolme viikkoa hoidossa. Jokunen jälki saattaa olla vielä omankin kissan tekosia, vasta heinäkuussa hän lähti paremmille hiirestysmaille.

    Annan linnuille etupäässä auringonkukansiemeniä ja pähkinöitä sekä talipalloja. Ilmojen kylmetessä ripustan myös talipötköjä. Niitä varten on olemassa metallisia telineitä. Samanlaisia, kuin talipalloille, mutta isompia. Aiemmin olen ostanut niitä Plantagenistä, mutta nyt löysin sellaisen Tokmannilta. Siihen mahtuu kilon talipötkylä.

    Muutama talvi sitten pystytin ruokintalaudan linnuille keittiön ikkunan eteen. Vieressä on iso tuija, jonne linnut pääsevät halutessaan turvaan. Paikasta on tullut lintujen suosima ja katsojankin kannalta kiva, kun voi nähdä läheltä lintuja. Ja oravatkin ovat paikan löytäneet.

    Ihania nuo sinun kissat. Rapsutuksia heille ja sinulle mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyykin katsoa ostaisinko metallitelineen talipötköille. Tänään ostin talipalloja joissa ei ole ollenkaan sitä muoviverkkoa, ne on kiva laittaa tuohon pyöreään telineeseen.
      Kiva kun sait hoitokissoja!

      Poista
  3. Kivoja kuvia! Minä tarjoilen auringonkukansiemeniä, maapähkinöitä, talipalloja ja rasvapötköjä. Maapähkinöitä laitan vain silloin tällöin sillä oravat kätkevät ne kaikki kukkapenkkeihin😃Kiva sitä on toisaalta seurailla. Täytyykin yrittää kuvata lintuja ja tehdä myös tällainen lintulautapostaus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Maapähkinöitä minäkin olen laittanut vain vähän. Tänään hätistelin käpytikkaa pois talipötköstä. Pelkään sen ahmaisevan koko pötkön!

      Poista
  4. Mainioita! :) Meillä on yleensä vain rasvapötkö pusikossa taloyhtiön takapihalla. Sinne ei viitsikään viritellä mitään erikoisempaa ruokintasysteemiä, ettei tule paljon sotkua ja hämminkiä. Kyllä siellä silti käy ihan kiva vilinä. :D

    Itse en valitettavasti kovinkaan paljon kuvaa lintuja, vaikka havainnoinkin sitäkin enemmän. Kalusto ei oikein riitä.

    Rasvapötköt muoviverkossa eivät tosiaan ole mitenkään kovin kuvauksellisia. Muoviverkko saattaa olla myös lintujen kannalta huono vaihtoehto, koska siihen voi jäädä kiinni varpaistaan - ja tietysti myös orava tai näätä voi purra verkon rikki ja viedä koko pötkön. Niinpä yleensä siirränkin pötkön siitä alkuperäisestä verkosta pois järeämpään kanaverkkotuubiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pusikot on linnuista hyviä paikkoja. Joka pihalla pitäis olla pusikoita!:) Ja joo, pitää vaihtaa muoviverkkopötkylät johonkin muuhun.

      Poista
  5. Jesh! Mukavaa, kun hurahdit tekemään hienon asetelman ruokintapaikaksi. Onnistuneita kuvia, ja lintuja on niin hauska seurailla, teillä kissa ja meillä kolme koiraa. Täytyykin kaivella rekvisiittavarastoja... :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos hauskasta ideasta! Tästä voi vielä kehitellä vaikka mitä :)

      Poista
  6. Kauniita ruokintakuvia ja ihania siivekkäitä ystäviä. Minäkin ostin juuri yhden uuden lintulaudan, sillä pidän niitä ulkona läpi vuoden ja menee kummasti huonoksi aika äkkiä.

    Todella kaunis ruokintapaikka ja kiva seurata noita lintujen ja muiden puuhia. Porukka taitaa olla varsin kiitollinen sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos! Yhtenä kesänä ilmestyi linnunpesä seinään nojailleeseen lintulautaan, kulutustavaraa :)

      Poista
  7. Kiva kattaus linnuille sehän on jo puoliruokaa. Onko toisessa pikarissa vettä? Mutta ei kai sentään viiniä 😀. Minä näin punarinnan yksi päivä. Miten se on vielä täällä eikö se ole hyönteis syöjä pelkästään ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Punarintoja näkee joskus talvellakin. Ehkä ne kaivavat hyönteisiä koloistaan? Ja marjoja syövät myös. Pikareissa on ruokaa molemmissa. Aina jossain vaiheessa ne on heitetty nurin. Ehkä mustarastas tai joku vielä isompi lintu tekee sen?

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...