Huonekasvikuulumisia

Auringonsäteet alkavat vähitellen löytää tiensä viherhuoneeseen. Katsotaanpa miten kasvit ovat selviytyneet talvesta. Viherhuoneen lämpötila on nyt noin 16 astetta, mikä on monille kasveille parempi kuin perushuoneenlämpö. En ole pitkään aikaan kirjoittanut viherhuoneen asukeista, joten otan tällä kertaa yleiskatsauksen huonekasvieni pariin. 

Katon amppeleissa ovat ruoholilja (Chlorophytum, kokovihreä luonnonlaji) ja juoru (Tradescantia sp.)

Suhtaudun huonekasveihin arvostavasti mutta huolettomasti. Mieleenikään ei tulisi heittää jotakin kasvia pois, jos se esimerkiksi kukkii huonosti. Kukat ovat vain mukava lisä kasveillani. Useimmat kasvit pysyvät elinvoimaisina vuodesta toiseen, kun niille vain tarjoaa säännöllisesti vettä ja toisinaan lannoitetta, uutta multaa, isomman ruukun tai jakaa kasvin pienempiin osiin.

Lisävaloa en käytä  merkittävissä määrin. Katossa on kaksi kasvivaloa, jotka valaisevat todella pienen alan eikä niihin saa ajastinta kiinni. Esimerkiksi kiinanruusulle tarjoan toisinaan "valohoitoa". En tiedä, onko satunnaisella valolla merkitystä, mutta se on hyvinvoivan näköinen. Kiinanruususta tein postauksen pari vuotta sitten, täällä.

Kiinanruusu (Hibiscus rosa-sinensis) on kuvassa se, jonka yläpuolella on lamppu.

Sain syksyllä joitakin pistokkaita. Kasvu on ollut hidasta vähässä valossa. Pikkupeikonlehti on pärjännyt ihan hyvin. Alkuperäinen ainokainen lehti voi hyvin ja sen lisäksi on kasvanut toinen pienempi lehti (isomman alle, jossa se saa vielä vähemmän valoa). Vaikka peikonlehti tunnetaan liuskoittuneista lehdistään niin on ihan tavallista, että nuoret lehdet ovat ehjiä, kuten tälläkin.

Pikkupeikonlehti (Monstera deliciosa 'Borsigiana'), taustalla mm. perhosorkidea. Tämä sama kukki jo joulun aikaan.

Limoviikuna (Ficus benjamina) näkyy kauempaa ekan kuvan vasemmassa reunassa

Limoviikuna oli joskus aiemmin varsinainen riesa talvisin, kun se pudotteli niin paljon lehtiä. Nyt limoviikunani on voinut hyvin koko talven. Luulen yhden syyn olevan se, että en anna sen kuivua välillä. Limoviikunalle periaatteessa on hyvä, että se hieman kuivuu kasteluiden välillä, mutta silloin se helposti pudottelee lehtiään. Kastelen sen kerran viikossa ja sillä on kestokasteluruukku. Lisäksi luin, että limoviikuna voi vähitellen tottua varjoisaan kasvupaikkaan. Oma limoni on harjoitellut pimeitä talvia jo tosi monta vuotta, joten ehkäpä talvehtiminen on siksi alkanut sujua.   
  

Huonekuusi eli norfolkinaraukaria  on todella hyvävoimaisen näköinen. Näin siitä huolimatta, että paras paikka olisi valoisa ja alle 10 astetta. Tämä on huonekuuseni numero kaksi. Edellinen oli pari kesää sitten liian lähellä ikkunaa ja kuivahti auringossa.  

Huonekuusi ( Araucaria heterophylla)

Enkelinsiipi kiemurtaa katossa. Tuo lehdetön on kultaköynnös, joka on monen metrin matkalta kalju ja sitten on taas lehtiä.

Enkelinsiipi, kuivan virallisesti korallibegonia,  on pudottanut suuren osan lehdistään. Onneksi se pitäisi joka tapauksessa leikata, koska se kiemurtaa katossa asti. Sen kun napsauttaa keväällä matalaksi, niin loppukesästä se on taas katossa. Hullun elinvoimainen kasvi.


Enkelinsiiven vieressä seinille kiipii kultaköynnös. Kultsista olenkin kirjoittanut jo aiemmin, kun menin leikkelemään sitä vähän liikaa. En ole edelleenkään selvittänyt minkä osan katkaisin, hyvin näyttää yhä pärjäävän. Tarina ja hoito-ohjeita täällä. Terraarioamppelissa kiikkuu edelleen herttalyhty eli herttaköynnös. Amppelien tekemisestä ja ripustamisesta kerroin täällä. Seuraavassa kuvassa näkyy toinenkin lasipallo, sen sisällä (vaikkei kuvassa näy) kiikkuu ilmakasvi. 

Pikkupöydällä joulukaktus ja enkelinsiipi, amppelista valuu herttaköynnös. Oikealla kultaköynnös.

Näissä amppeleissa... hmm, vasemmalla juoru, oikealla... Mikäs tämä onkaan... kovalehtinen?

Pelargonit talvehtivat tänä vuonna suurelta osin viileässä pikkueteisessä. Siellä on tosi huono valo. Niitä kävi sääli ja siirsin ne nyt viherhuoneeseen (ekassa kuvassa näkyy rivi). Kasveja on myös olohuoneessa. Viirivehka kukki loppuvuodesta hienosti, samoin paavalinkukka eli saintpaulia. Molemmat lopettivat jo. 

Etualan viirivehkalla (Spathiphyllum) on jo ikää. Sitä pitää keväisin karsia (tai vaihtaa isompaan ruukkuun) niin se on taas hyvännäköinen koko vuoden. Paavalinkukka ikkunalla oikealla.

Maaorkidea

Kevätkylvöt ovat alkaneet, siitä viimeinen kuva! Pian on tasot täynnä ruukkuja! Tässä postauksessa oli vain osa huonekasveistani. Kurkataan viherhuoneeseen toistekin, toiveitakin saa esittää.

Ensi viikonloppuna olen menossa tutustumaan ihan erityisiin huonekasveihin. Tarkoitus on tehdä vierailusta heti viikonloppuna postaus. Palataan siis aiheeseen!

Pihabongaus tulee! - Oman pihan siivekkäiden tunnistaminen

- Hei tyypit, ensi viikonloppuna on pihabongaus, huutelee mustarastas lintulaudan alta. 
- Mitä se tarkoittaa? ihmettelee pienin sinitiaisista.
- Extraherkkuja tarjolla, myhäilee vanha ja kokenut talitiainen. - Mutta ei huolta, ihan samalla tavoin kierretään lintulaudoilla kuin yleensäkin, mutta ihmiset kiikaroi ja laskee meitä. 
- Katsot sitten, että on sulat ojennuksessa, lisää vanhempi sinitiainen ennen kuin nappaa taas siemenen. 
Pihabongaus tulee 25.-26.1.2020! Postauksen kuvissa oman pihan siivekkäät ja lintulaudan kuokkavieras orava. Entä miten jakselee uudenvuodenlupaukseni linturetkien suhteen?

Lintulaudallani arki tiaisten ja muiden vakikävijöiden kesken jatkuu leppoisana. Pakkaset eivät ainakaan vaivaa. Satunnaisia vierailijoita käy joskus. Kiinnostavin oli tämä, tunnetko? Minä en heti tuntenut...

Ensin vilkaisin, että peippoko se on, näkyy punertavaa ja tummaa raitaa siivessä. Punaisen sävy oli kuitenkin oranssi ja pää aika tumma. Oikea vastaus on järripeippo, yleinen peipon pohjoinen sukulainen. Se elelee metsissä poissa parrasvaloista. Tähän aikaan vuodesta sen pitäisi olla Keski-Euroopassa popsimassa pyökin siemeniä, mutta ihan keskieurooppalainen sää täälläkin on (pyökit vaan on vähissä). Se pysytteli arkana puskassa koko ajan, en saanut tämän parempaa kuvaa. Pian se ilmeisesti jatkoi matkaa.

Pihabongaus on Suomen suurin lintutapahtuma. Se on mukava ja hyödyllinen. Tunnin ajan lasketaan esimerkiksi omalla pihalla näkyvät linnut. Tunnistetaan lajit ja merkitään muistiin lukumäärä. Tärkeää on, että lukumääräksi merkitsee, montako esimerkiksi talitinttiä näkee kerralla. Näin saadaan tieto lintujen lukumäärästä. Ei siis tarvitse laskea, että 1 tai 2 tai 3 talitinttiä kävi 35 kertaa hakemassa siemenen sen tunnin aikana. Se olisikin kamalan työlästä! 

Näin saadaan ihan oikeasti tärkeää tietoa talvehtivista linnuista.
Tämä on siitäkin kiva, että ei tarvitse olla kummoinen lintutuntija. Lintulaudalla käy yleensä vain muutama tavallinen laji.   
Ajankohdankin voi valita itse, lauantaina tai sunnuntaina 25.-26.1., silloin kun ehtii.
Paljon lisätietoja, myös tunnistamiseen, löytyy BirdLife Pihabongaus -nettisivuilta. Myös palkintoja arvotaan.

Talitiaiset (Parus major) ja viherpeippo (Carduelis chloris) tarkkana

Talitiainen (Parus major)

Uusi kävijä oman lintulaudan ympäristössä on harakka (Pica pica). En olisi niin kaivannut...

Sinitiainen ( Cyanistes caeruleus )

Oravat käyvät säännöllisesti verottamassa lintulaudan siemeniä. Hyppynäyte:

2020 uudenvuodenlupauksistani yksi oli tehdä tänä vuonna 20 linturetkeä. Nyt takana on jo neljä kertaa, joten hyvin menee! Enemmän olen bongannut kauniita maisemia, mutta kivoin lintuhavainto on ollut pyrstötiainen. En tiedä, olenko ikinä nähnyt tätä söpöläistä, en ainakaan viime vuosina. Niitä oli 3-4 linnun pieni parvi Raisiossa. Ihailtiin miehen ja pojan kanssa linnut ja jatkettiin Ikeaan syömään, joten jokaiselle oli jotain mukavaa ;)

Poikani ottama kuva. Piste keskellä on pyrstötiainen. Onneksi meillä oli kiikarit vaikka kunnon zoomia ei ollutkaan:)

Mukavaa loppuviikkoa! Viikonloppuna sitten pihabongausta. Aiotko sinä osallistua?

Valokuvakollaasi Canvalla

Moni tuntuu hakevan sopivaa tapaa tehdä valokuvakollaaseja blogiin tai muuhun käyttöön.  Itse käytän valokuvakollaasien tekoon ilmaista Canva -nettisivua. Canva on yksinkertainen työväline kaikenlaisten muidenkin julkaisujen tekoon, joissa haluan yhdistää kuvaa ja tekstiä. Kerron nyt, miten minä käytän Canvaa. En ole mitenkään taitava tekijä, joten jos minä osaan, kaikki muutkin voivat osata! Kollaasissa kuvat puutarhani vuoden ensimmäisestä kukkijasta, jouluruususta! 

Muut kuvat viime aikojen luontoretkiltä, jouluruusu kotipihalta. Kollaasi tehty Canvalla.

Canva toimii suomeksi. Se vaatii rekisteröitymisen, joten luo ensin tili. Voit mennä Canvaan tällä linkillä ja saat silloin kokeilla ilmaiseksi myös jotakin maksullista ominaisuutta (Ja minäkin saan. Jos olet jo rekisteröitynyt Canvaan, linkki ei toimi.) Voit käyttää  rekisteröitymiseen Google tai Facebook tunnuksia tai luoda uudet, jolloin tarvitset sähköpostiosoitteen. Peruskäyttö on ilmaista ja Pro-versio on maksullinen.  

Valokuvakollaasin teko

Sininen laatikko: Laadi suunnittelumalli. Helpointa on kirjoittaa haluamansa mitat Mukautetut mitat kohtaan. Toinen vaihtoehto on käyttää suunnittelumalleja.

Ohessa kuvakaappaus perussivusta. Vasemmalla ylhäällä lukee Laadi suunnittelumalli, klik siitä ja valitse Mukautetut mitat. Kirjoita leveys ja korkeus kohtaan, monenko pikselin kokoisen kuvan haluat. Tämä riippuu siitä, minkä levyinen sivu blogissasi on. Esimerkkikollaasi jouluruusuista (postauksen lopussa) on 750 x 600 px. Jos haluat mieluummin käyttää esim. millejä, niin voit vaihtaa yksikön px vieressä olevasta väkäsestä.

Klikkaa luo suunnittelumalli. 
Sitten olen klikannut vasemmasta reunasta kohtaa Elementit:

 
Seuraavaksi valitse Ruudukot kohdasta Näytä kaikki.  
Valitse monenko kuvan ruudukon haluat. Kuvakollaasin voi tehdä muillakin tavoin, mutta ruudukot on tosi käteviä!

Kun sopiva ruudukko on valittu, tarvitset kuvat. Omat kuvasi voit ladata vasemman reunan kohdassa lataukset. Suosittelen pienentämään omat kuvat ennen latausta. Kovin isojen kanssa tulee ongelmia. Sinun ei kuitenkaan tarvitse pienentää niitä juuri oikean kokoisiksi. Esimerkkikuvat ovat noin 1000 px levyisiä. Ylhäälle tulee teksti Lataa kuva tai video, klik siitä. 
Voit valita kansiostasi useita haluamiasi kuvia, kun pidät CTRL napin alhaalla.

Sitten vedät kuvat haluamiisi ruutuihin. Joskus voi joutua kokeilemaan useamman kerran, että menevät oikeille paikoilleen… (Jos kuva on valittuna ja painat Delete, kuva katoaa ruudukosta, ei latauksista.) Yläreunasta voi säätää esimerkiksi välistystä, eli kuinka leveä kuvien välinen valkoinen alue on.

Kaksi kuvaa paikoillaan. Kuvani kartiovalkokuusesta on isompi kuin ruutu. Kun kuvaa klikkaa, voi siirrellä, mikä osa siitä tulee näkyviin.

Lopuksi painan oikealla ylhäällä olevaa nuolta tai Julkaise ja lataa kollaasi omalle koneelle. Canva ehdottaa tiedostomuotoa PNG mikä on ihan jees.

Tämä oli perusmalli. Voit sitten hifistellä vapaasti. Mukaan voi lisätä tekstejä, kehyksiä, valmiita tarroja... Vähänkään hienommat ovat maksullisia premium-ominaisuuksia.

Muut julkaisut

Käytän Canvaa myös esimerkiksi, kun haluan tehdä tiedotteen tai hyvännäköisen kannen kirjalliseen työhön. Silloin käytän yleensä jotakin valmista mallipohjaa. Niitä on paljon ilmaisia. Valitse jonkun, jossa on kiva asettelu ja väritys ja muokkaan siihen omia kuvia ja tietysti omat tekstit.  

Canvassa on toki myös kuvakirjasto, jos haluat käyttää heidän kuviaan. En ole perehtynyt niihin, koska käytän omia kuviani. Osa on ilmaisia ja veikkaan, että kiinnostavat ovat maksullisia...

Tässä alkuperäisessä koossa Canvalla esimerkkinä tekemäni kollaasi jouluruususta. Vasemmassa kuvassa jouluruusut kartiovalkokuusen alla. Vasemmanpuoleinen kellertävä jouluruusu on se juuri istutettu ja vihreämpi on useamman vuoden ulkona ollut. Kuvat on otettu tällä viikolla.

Jouluruusu kukkii!

Jouluruusu kukkii jo pihalla, vuoden eka kukkija! Se oli monta viikkoa nupullaan ja ajattelin nuppujen jo paleltuneen, mutta ei. Istutin sen kaveriksi myös tämän joulun jouluruusun, joka oli sisällä mennyt jo kurjan näköiseksi. Toivottavasti se toipuu. Maa ei ollut yhtään roudassa.  Mielestäni se piristyi heti vähän, kun se pääsi tuonne ulos muutaman asteen lämpötilaan. Omituinen kasvi…

Jos otat Canvan käyttöön, voit rekisteröityä tällä minun suosittelulinkilläni ja saat ilmaisen premium-ominaisuuden eli maksullisen kuvan tms. käyttöön:  https://www.canva.com/join/hiring-genius-below  ( Sattumalta tuli tällainen tänään ruudulle, ei ole sen suuremmasta yhteistyöstä kyse kuin että minä saan myös yhden premium-ominaisuuden.) Tai jos innostut käyttämään Canvaa blogissasi, olisi hauskaa jos mainitset, että sait idean täältä. Postauksen linkkiä saa jakaa, jos pidät tätä hyödyllisenä :)

Puutarhavuosi 2019 -haaste

Sain Puutarhavuosi haasteen Navettapiian puuhamaa -plokista. Kiitos! En olekaan vielä tehnyt postausta oman puutarhan kaudesta 2019, joten tämähän sopii hyvin.  Haasteen on laittanut liikkeelle Minna, Hiidenkiven puutarhassa -blogista. 

1. Mitä sellaista teit puutarhassa, mitä et ole koskaan ennen kokeillut?
a. Suunnittelua / Suunnitelmissa pysymistä
b. Laiskottelua / Hullun lailla ahkerointia
c. Kasvattaa hyötykasveja / koristekasveja
d. Betonitöitä / Romutaidetta / Kierrätystä

Uutena juttuna kierrätin risuja pieneen risuaitaan (seuraavassa kuvassa). Siitä tuli kiva, olisi mukavaa tehdä pitempikin aita.

Ensin oli ruma ja laho vaja...

… jonka tilalle istutin pensasaidanteen

2. Pysyitkö viime talvena tekemissäsi puutarhasuunnitelmissa?

a. Tarkasti
b. Ai missä?
c. Suunnilleen kyllä

d. Hmm... *viheltelyä*... "suunnilleen"...

C. Aika paljon meni suunnitelman mukaan. Esimerkiksi vajan tilalle tuli pensasaidanne. Tosin montakohan vuotta tätä on jo suunniteltu... Aika iso homma se olikin, oli purkamista, naulojen etsintää maasta, mullan kärräystä, kastelua....

3.Tuliko puutarhaasi kesän aikana uusia kasveja?
a. Ei
b. Yksi
c. Muutamia
d. Autolastillinen... eikun kaksi... eikun...

Siihen pensasaitaan tuli sen verran taimia, että kyllä D on oikea vastaus. Ja tulihan niitä aika moneen muuhunkin paikkaan. Esimerkiksi innostuin hankkimaan kurjenpolvia (kaunein on Rozanne postauksen ekassa kuvassa). 

4. Menetitkö kasveja?
a. En. Kasvatan vain luotettavia kasveja ja varjelen niitä suurimpina aarteinani.
b. Joskus tulee talvituhoja, joskus kesätuhoja. Joka vuosi vähintään yksi kasveista toteaa viihtyvänsä paremmin jonkun toisen puutarhassa. Suurin osa kuitenkin selviää puutarhassani.
c. Olen innostunut vyöhykkeiden venytyksestä ja haluan kokeilla aina jotain uutta ja eksoottista. Tuhoja tulee väistämättä.

d. Älä edes kysy, kuinka monta!

D. Hankin aina jotain satunnaisia perennoja, joista osa ei selviydy. En nyt muista mitä tänä vuonna katosi. Ainakin menetin lukuisia itse kasvattamiani pikkutaimia, jotka olivat liian hentoisia paahtavaan aurinkoon. 

5. Mitä sellaista haluaisit puutarhaasi, mitä et ole vielä(kään) saanut?
Olen haaveillut pergolasta. Ei ole ilmestynyt. Lisäksi haaveilen kunnollisesta näkösuojasta naapureihin, toivottavasti se uusi pensasaita kasvaa ensi vuonna kohisten. 

6. Mikä asia viime puutarhakaudelta tulee aina muistuttamaan sinua kesästä 2019?
a. Sää
b. Kukkaloisto
c. Joku muu. Mikä?

Paviljonkipenkin ympäristö koheni kovasti: Jatkoin luonnonkivistä tekemääni kivetystä, asennettiin puutarhaportti kunnolla paikoilleen ja tein istutuksia:

Paviljonki talolta päin, tämä puoli ei juuri muuttunut. Edessä on niittylaikku.

Paviljongin toinen puoli sai lisää kiveä ja istutuksia.

7. Mikä oli suurin saavutuksesi puutarhassa viime vuonna?

Varmaan se paviljonkipenkin ympäristö.

8. Mikä oli paras ostoksesi/hankintasi?

Viime kesän pensaita ja perennoja voin hehkuttaa sitten ensi kesänä, jos ovat yhä hengissä... Tuholaiset, savimaa ja sää tarjoavat haasteita riittämiin. Kiva hankinta olivat nämä uudet ruukut terassille ja äitienpäivänä saamani hortensia ilahdutti pitkään: 

Kevätkuvassa ei ole vielä köynnöksiä

Elokuun puolivälissä on kuvaan vaihtunut tuore hortensia. Toisessa ruukussa höyhenheinä, kelloköynnökset sekä muratti.

9. Tuliko tehtyä virhehankintoja?
a. Ei, on vain erilaisia kokeiluja!
b. Ehkä...
c. Aivan liian monta!

d. Virhe? Mitä? Minullako?! Eeei suinkaan...!

10. Mikä kasvi yllätti sinut positiivisesti?

Kelloköynnöstä kasvatin siemenestä ensimmäistä kertaa (muiden blogien innoittamana tietysti) ja ne kukkivatkin! 

Kelloköynnöksen reippaat taimet

Kelloköynnös kukassa

11. Mikä kasvi oli suurin pettymyksesi?

Odotin innolla pioniunikoita, jotka edellisenä kesänä kukkivat upeasti. Pari vaivaista ehti kukkia myöhään syksyllä. Ilmeisesti ne eivät itäneet aiemmin, kun oli niin kuivaa. 

12. Mihin käytit suurimman osan puutarhabudjetistasi?
a. Kasveihin
b. Kiviin / Kiveyksiin
c. Pihan rakenteisiin, perustuksiin, toimintoihin...

d. Puutarhamatkailuun

D. taitaa olla oikea vaihtoehto, kun kävin keväällä Hollannissa. Osallistuin siellä kurssille, joten reissu ei mennyt pelkästään puutarhojen ihastelun parissa. 

13. Mitä opit?
Voisin siteerata  tähän haasten aloittanutta Minnaa: "Sen, että ulos istutetut pikkutaimet pitää alkuun suojata paremmin auringonporotukselta, kuumuudelta ja tuulen tuiverrukselta, vaikka ne olisivatkin totutelleet ulkoilmaan." Veit sanat suustani!

14. Odotatko tulevaa/alkanutta kasvukautta...
a. Suurin suunnitelmin?
b. Kunnianhimoisin odotuksin?
c. Kauhunsekaisin tuntein?
d. Into pinkeänä ja sormet syyhyten?

D. Tein juuri siementilauksen! Lisäksi odotan jännittyneenä, miten kukkasipuli-istutukset nousevat:

Sitten pitäisi vielä haastaa joku, hmmm. Nopealla selailulla näytti, että Rikkaruohoelämää -blogissa ei ole ollut vielä paljoa viime kauteen luotausta! Between saa siis haasteen. 

Haasteen säännöt:
1. Kerro, keneltä sait haasteen.
2. Kerro haasteen aloittaja (Minna Hiidenkiven puutarhassa -blogista).
3. Haasta muutama blogiystäväsi mukaan.
4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen kommentti, niin postauksesi lisätään haasteeseen osallistuneiden listalle
Haasteen pohja löytyy täältä. 

Sadas blogiteksti! Pihalla! -pihakirja esittelyssä

Tämä on blogipostaukseni nro 100! Olen iloisesti yllättynyt, että näin pitkälle olen päässyt! Palaan tähän postauksen lopussa. Ensin käsittelyssä on pihakirja, jonka luin viime vuoden puolella. Postauksen kuvat eivät ole kirjasta (paitsi tietysti kansi) vaan itse ottamiani: Viime keväänä Hollannissa (näitä en julkaisuut vielä silloin) ja tällä viikolla kotipihalla.

Pihalla! - suomalainen pihakirja on ihan mukava tuttavuus, josta saa ideoita oman pihan suunnitteluun. Se sanoo keskittyvänsä kaupunkipihoihin, mutta ei ole väliä missä päin omakotitalo sijaitsee, jotta näitä ideoita voisi käyttää. Kerrostaloja en kirjassa huomannut muualla kuin alun kaupunkimaisemakuvissa. 

Kirjan alussa on yleisen johdannon joukossa tärkeää asiaa kaupunkivihreän merkityksestä, mutta kuvat ovat aika mitättömiä. Sininen lupiini somassa kuvassa ilman mitään selitystekstiä on vastuutonta. (Lupiinin haitallisuudesta voi lukea vieraslajiportaalista.) Toisessa kuvassa kurtturuusu tulee esiin sekä hyvänä että huonona asiana. Harmi, ettei mukaan ole saatu mainintaa, että sen ostaminen on nyt kielletty, vaikka kirja on painettu vuonna 2019.

Lupiinit eivät huoju pihassani koskaan, mutta osmankäämit (Typha) ovat pystyssä lammen rannalla aina. Lammessa on hyvin ohut jääpeite. Kuva 10.1.2020.

Kirja olisi hyvä saada sellaisen ihmisen käteen, joka on aikeissa rakentaa uuden omakotitalon. Laajemminkin olisi voinut tuoda esiin sen, miten hyvä olisi, jos tonttia raivatessa mietittäisiin pihassa jo olevan maan käyttö valmiilla tontilla. Multa voidaan kerätä talteen odottamaan istutusten tekoa ja vähentää näin rekkarallia. Järkevää on siis aloittaa pihan suunnittelu samaan aikaan talon suunnittelun kanssa!

Paljon on mukana myös vanhoja taloja, joiden pihaa on kunnostettu. Mukana on sekä helppohoitoisia pensasistutus ja ’kaksi puuta nurmikolla’ -pihoja, mutta ilahduttavasti näkyy myös kukkapenkkejä ja monilajista rehevyyttä. Lajeja on listattu. Kirjoittajan savimaan suosikkeja on esimerkiksi kokonaisen aukeaman verran. Vanhojen pihojen tyypillisistä piirteistä ja kasveista on myös kerrottu.

Esimerkki Pihalla! kirjan kasvilistauksista

Kivasti maastoon piilotettu trampoliini Appelternin puutarhasta.  

Kirja on monipuolinen. Siinä on käsitelty niin ideoita lapsille, keittiöpuutarhaa kuin oleskelualueitakin. Kirjan osiot ovat Suomalaiset kaupunkipihat, Savipohja, Rinnepiha, Vanhasta uutta, Neliöt käyttöön ja Apua! Takakannessa hehkutettu Apua! -osio ei ollut kovin kiinnostava.

Kirjan suurin ansio ovat mielestäni pihasuunnitelmien pintojen kaunis viimeistely. Kuvista näkee, miten hyvältä näyttää, kun talon, laatoitusten, kiveysten ja istutusalueiden liittyminen toisiinsa on mietitty kunnolla. On myös kiva, kun kuvat eivät ole vain satunnaisia otoksia, vaan aina yhdestä pihasta kerrotaan omassa luvussaan. Kirjassa näkyy kirjoittajan käytännön kokemus pihasuunnittelusta ja -rakentamisesta. 

Appelternin puutarhojen kivipintoja istutusalueella, Alankomaat kevät 2019

Ehdottomasti suosittelen lukemaan tai ainakin selaamaan, jos kirja sopivasti käsiisi päätyy. Itse löysin sen kirjastosta. Erityisesti kirja sopii hänelle, joka kaipaa ideoita uuden pihan suunnitteluun tai haluaa rakentaa vanhalle pihalle uuden alueen, vaikkapa oleskeluun tai lapsille, tai muuten vaan kaipaa uusia pihaideoita.

Pihalla! suomalainen pihakirja      

Tekijät: Tanja Nieminen ja Anu Valkeinen (kuvat)

Kustantaja: Readme.fi (2019)

Kaunis valo peltojen yllä 10.1.2020 Kuvattu autotallilta

Mitähän sinivuokolla on meneillään, kun on lainannut vanhan mittani?? Hepatica nobilis

Tämä on Viherrin-blogin 100. postaus!

Viherrin on ensimmäinen oma blogini ja on kiva, että harrastus on kantanut näin pitkälle! Kiitos siitä kaikille, jotka luette postauksia! Ilman lukijoita ei tänne olisi päästy! Erityiskiitos niille, jotka toisinaan kommentoivat, joko blogissa tai muualla. Sataa "juhlistin" avaamalle blogille oman Facebook-sivun. Sinne tulee tästä lähtien aina linkki uuteen päivitykseen. Sinne tulee myös mahdollisesti kuvia ajankohtaisista asioista, joista ei synny kokonaista päivitystä tai kiinnostavia puutarha-aiheisia linkkejä. Käypä tykkäämässä, jos fb on käytössäsi. Varmasti keksin "avajaisten" kunniaksi jonkun arvonnankin, mutta en ole kovin nopealiikkeinen... Voit kirjoittaa fb hakuun @viherrin tai tässä linkki.

Jouluruusun (Helleborus) kukinta taisi hyytyä pieniin pakkasiin, joita tännekin nyt saatiin. Melkein jo aukesivat... Kuva 10.1.2020

Mukavaa viikonloppua!