Iisoppiaita ja pensasaidanteen tilanne

Olen ihastunut iisoppiin ja taas askeleen lähempänä omaa iisoppiaitaa. Minulta myös kysyttiin, miten viime kesänä istuttamani pensasaidanne nyt jakselee, joten tästä tulee tupla-aitapostaus! Aloitetaan iisopilla, josta voi kasvattaa söpön miniaidan, jonka korkeus on vain noin puoli metriä. Iisoppi tuoksuu ja houkuttelee perhosia ja mehiläisiä.

Ohdakeperhonen iisopilla viime kesänä Louhisaaressa

Viime kesän Louhisaaren postauksessani (klik) näkyi monessa kuvassa iisoppiaita hyötypuutarhan ympärillä. Iisoppi on vanhanajan rohtoyrtti ja sopii keittiötarhan ympärille. Jos ei halua käyttää iisoppia mausteena (aika karvas maku), niin pikkuruisilla sinisillä kukilla voi ainakin koristella ruoan. Lehtiä ja kukkia voi käyttää tuoksusekoituksissa. 
Tässä siis tavoite:

Oikealla iisoppiaita (Hyssopus officinalis) Louhisaaressa. Tästä näkee, että leveyttä tulee aika paljon, noin 30 cm ja korkeutta ei paljon enempää. 

Toinen puoli. Iisoppiaitaa on ilmeisesti istutettu useammassa vaiheessa ja kasvu oli vielä epätasaista.

Iisoppi on puolipensas eli kasvusto puutuu tyviosasta. Jonkun lähteen mukaan vain puutunut tyviosa talvehtii. No joka tapauksessa minun kokonaisen kolmen taimen mittainen aidan alkuni näytti talvehtineen oikein hyvin. Ostin taimet heräteostoksena, joten siksi niitä oli näin pieni määrä. Sitä paitsi on hyvä kokeilla ensin, mitkä kasvit säilyvät hengissä könttäsavimaassani. Iisoppikin tykkäisi läpäisevästä, hiekkaisesta maasta, jotta tässä todella ei ole. 
  
Iisoppieni latvat sojottivat nyt sinne tänne ja ne kannattaa leikata keväisin. Nips naps leikkasin ne siisteiksi ja törkkäsin latvat aidan jatkoksi. Eli kauniisti sanottuna otin pistokkaita. Saa nähdä, mitä meinaavat, alkaako kasvu. 

Etualalla yksi viime kesän taimi ja sen takana pistokkaiden rivi kasvimaani edustalla. 

Samat kasvit, eri kuvakulma

Vähän epäselvässä kuvassa alkuperäiset iisopit ennen pistokkaiden leikkausta

Muutama iisopin kasvatusohje vielä:

• Istutusväli aidassa: 25-30 cm (laitoin tiheämpään, siirrän jos kaikki kasvavat)
• Paikka: Aurinkoinen ja lämmin paras
• Maaperä: Runsasmultainen, läpäisevä ja kalkkipitoinen paras (mutta muutakin voi koittaa)
• Kastelu: Kunnes juurtuvat, sen jälkeen pärjää yleensä ilman

Pensasaidanteen eka kevät

Viime kesänä istuttamastani aidanteesta sain kysymyksen, miten se nyt jakselee (postaus täällä). Kävin siis availemassa suojaverkot ja tutkin tilannetta lähempää. Hyvältä näyttää! Tässä lännenheisiangervo:

Kaikissa pensaissa on silmut avautumassa, joten hengissä ovat!

Entä myyrät? Myyrän koloja ei ole kovin paljon missään lähistöllä. Näille pensaille en tehnyt minkäänlaista kohopenkkiä myyrien takia. Se on siltä osin toiminut, että niiden vieressä ei ollut lainkaan myyränkoloja. Joten en osaa ainakaan vielä sanoa, onko eri pensaslajien pärjäämisessä eroja.

Entä jatko? Kun kohopenkki puuttuu, en tiedä vielä, miten pensaiden juuret pärjäävät saven ja keväällä maassa muhivan veden kanssa. Jää nähtäväksi, lähtevätkö kasvuun.  

Vinkkinä vielä, jos myyrät herkuttelevat pensaiden juurilla: Pensaan voi istuttaa jyrsijäverkosta tehtyyn "laatikkoon". Juuret mahtuvat kasvamaan tietysti verkon rei'istä ulos. Näissä on melkoinen askarointi, mutta jos riittävästi ärsyttää, niin... Lisäksi jos maanpintaan nousee teräviä verkon reunoja niin se on turvallisuusriski esim. koirille. Maalaisjärjellä tilanteen mukaan. Minulla on muistaakseni kahdella pensaalla tämä kokeilussa.  

Unkarinsyreeni

Tässä aurinkoisessa rinteessäkin näkyy vain ihan muutama kolo. Laitan rinteeseen vain narsisseja, koska en halua tarjota myyrille bileitä (ne eivät kuulemma pidä narsissien supuleista). Suuret ovat auenneet juuri tänään:

Mukavaa uutta viikkoa!