Elokuun kukkijoihin viime silmäys

 Aika viuhtoo eteenpäin. Elokuu on jäämässä taakse ja huomasin myös blogin ohittaneen 3-vuotissynttärinsä. Kolmea vuotta ei nyt kuitenkaan katsella taakse päin. Silmäillään tässä postauksessa ainakin joitakin niistä oman puutarhani elokuun kukkijoista, jotka ovat vielä jääneet blogissa huomiotta. Tosin jotkut linssiluteet tunkevat mukaan uudelleenkin. Esimerkiksi ihanat tuoksuherneet eivät ole vielä päässeet esiin. 

Uutena alueena pergolan kukkapenkki on saanut blogissa aiemminkin huomioni ja saa edelleenkin. Salkoruusut kukkivat viimein kunnolla! Ne ovat 2-vuotisia, joten siirsin ne ruusukkeina tähän uuteen penkkiin keskellä kesää. Punaisen salkoruusun takana kuvassa pilkistää kesäpäivänhattu 'Sahara'. Sitä on päässyt kukkaan asti tasan tuo yksi!

Kesäpäivänhattu Rudbeckia hirta var. pulcherrima 'Sahara'

Salkoruusussa pörräsi hartaasti kimalainen, joka olikin ulos kömpiessään aivan siitepölyssä

Neidonkukalla (Nigella) on hauska siemenkota. Näitä kannattaa kuulemma kerätä talteen niin saa ensi vuoden siemenet ilmaiseksi. Aion kokeilla. Vieressä erilaisia kärsämöitä (Achillea millefolium)

Aiemman kuvan taustalla näkyy tämä 'Zilga' jossa oli jo istutusvaiheessa rypäleterttu. Rypäleet ovat saaneet väriä.

Terassin vieressä kukkivat tuoksuherneet laatikossa. Minulla oli keväällä niiden siemeniä arvonnassakin, joten totta kai kylvin niitä myös itse. Mutta kun kylvin montaa sorttia niin en ole ihan selvillä, mikä on mikä. Vaikka mielestäni hyvin laitoin nimilappuja... Mutta ihanasti tuoksuvat! Näistä kun kävelee ohi niin tuntee tuoksun, ei tarvitse edes kumartua haistelemaan. Ne ovat kukkineet jo pitkään ja yhä jatkuu. Näitä poimin myös jatkuvasti sisälle pieniin maljakoihin pari kukkaa kerrallaan. 

Tuoksuherneitä 'Royal Mix' sekoituksesta

Tämä tuoksuherne taitaa olla 'Mammoth'

Minulla on sekä 'Royal Navy Dark Blue' ja 'Lord Nelson' siemeniä, tämä voisi olla jompi kumpi...

Terassin viereisessä kukkapenkissä ovat syysleimut kukassa. Yhteiskuvan korkea ja rehevä on maatiaislajike ja ihan eri kokoa verrattuna kaupasta hankittuihin.  Tuon pinkin pitäisi olla 40-50 cm korkea, mutta minulla jää alle. Tuossa kuvassa se näyttää olevan ihan maanrajassa, vaikka ei se sentään oikeasti ole. Se on istutettu viime vuonna, joten toivon sen vielä vuosien myötä yltävän edes tuon valkoisen korkeuteen.

Syysleimu 'Early Pink Candy'  on kaunis mutta matala lajike.

Syysleimujen yhteiskuva on pakko ottaa pystykuvana! Early pink tuolla alimpana

Tiikerililja jäi elokuun puolivälissä blogissa  huomiotta, koska se kukki tänä vuonna hurjan nopeasti. Ehdin sentään kuvata sen! Sitten vielä pari kuvaa tomaateista, jotka tuottavat satoa tasaiseen tahtiin. Etenkin kaikki keltaiset ovat tosi makeita ja hyviä suoraan pensaasta syötäviksi herkuiksi. 

Kerrottu tiikerililja (Lilium lancifolium) kuvattu 16.8.2020

Tämä taitaa olla Heinz tomaatti, ei se sama josta tehdään ketsuppia, mutta heidän lajikkeensa kotikasvatukseen. Se tekee hyvin satoa. 

Pienet keltaiset ovat 'Yellow mini' ja isommat 'Goldene Königin' . Punaiset Heinz. 

Tavoitteena on, että blogissa joka viikko tulee päivitys. Tämän viikon päivitys meni nyt todella myöhään, mutta tulipa sentään! Ja vielä on kesääkin jäljellä. Mutta toivottelen nyt kuitenkin mukavaa uutta viikkoa ja syyskuun alkua!

Kukkia ja kimalaisia

 

Sain Kuvaa kimalainen – haasteen Kukkia & Haaveita -blogin Sirkulta. Tämä onkin kiva haaste, pörriäisten ja pölyttäjien hyvät elinolosuhteet ovat minulle tärkeä asia puutarhassa. Haasteen laittoi alulle Minna Hiidenkiven puutarhassa blogista. Olenkin ottanut tänä kesänä jonkin verran ötökkäkuvia, joten pääsen heti vastaamaan haasteeseen (kun nyt vasta huomasin sen). Ulkona olisi nyt aika turha kimalaisia etsiä, kun on niin synkeä sää.

Kivikkokimalainen, kun takamus on oranssi ja muuten musta... Mutta tällä on hikinauha otsalla... Pensaskimalainen? Työn alla nauhuksen kukka.

Minua on vasta tänä kesänä alkanut enemmän kiinnostaa puutarhan ötököiden tunnistaminen lajilleen. Kerroin jokin aika sitten iNaturalist sovelluksesta, jonka avulla voi tunnistaa ötököitä, kasveja ja mitä vaan luonnonvaraisia lajeja ja saada niille asiantuntijoiden tunnistuksia ja osallistua samalla tutkimushankkeisiin. Postaus löytyy täältä.

Tässä toinen oranssipeppu niityn ahdekaunokissa. Tässä kyseessä kivikkokimalaiskoiras. Sillä on "hikinauha" kuten pensaskimalaisellakin ja erityistuntomerkkinä keltaisia naamakarvoja. Ne näkyivät toisessa kuvassa jonka laitoin iNaturalistaan. 

Kimalainen ei tosiaankaan ole pelkkä kimalainen, vaan niitäkin on ihmeen paljon erilaisia - Suomessa on tavattu 37 lajia!  Kimalaiskuvani hautautuivat järkkärikameran kortille eivätkä ole siksi päätyneet iNaturalistaan tunnistukseen. Tänään sitten kokeilin ja kyllä sinne hyvin voi laittaa kuvia myös tietokoneella, kun tähän asti olin käyttänyt kännykkää. Saa nähdä, käykö kukaan asiantuntija katsomassa kuviani. Rohkeasti vaan ehdotuksia kehiin, jos sinä tunnistat jonkun lajin!

Punahatut kiinnostavat kimalaisia kovasti.

Kimalainen värillisessä kärsämössä

Yritin itsekin näitä tunnistaa. Se tuntui todella vaikealta. En ole ennen juuri yrittänyt, joten minulla ei ole silmää kimalaisten eroille. Katselin näitä myöhään lauantai-iltana ja pian raidat vaan vilisivät silmissä.

Ahdekaunokki on suursuosikki, siitä tykkäsi myös tämä (tarha??)kimalainen (tai ehkä tarhaloiskimalainen??)

Perusvalkoiset siankärsämöt miellyttävät kimalaisia vielä enemmän kuin värilliset

No mutta monenlaisia kimalaisia selvästi puutarhassani lentelee ja mikäs sen mukavampaa.  Kaikki kuvat ovat siis omasta pihasta. Toivottavasti näistä ei kovin moni ole loiskimalaisia, jotka loisivat kimalaisten pesissä. Sellaisiakin näköjään on. 

Iisopin kukalla voisi olla mantukimalainen?  Takamus on valkoinen.

Mme Julia Correvon kärhöllä vierailleen kimalaisen kuva oli jo aiemmassakin postauksessa

Tässä vielä reipas pörisijä!

Haasteen säännöt:

1. Kuvaa kimalaisia työn touhussa ja laita jokaisesta eri näköisestä pörrääjästä kuva haastepostaukseesi.

2. Kimalaisten lajeja tai roolia kimalaisyhteisössä (kuningatar, työläinen...) ei tarvitse tietää. Kunhan vain joka kuvassa on eri näköinen kimalainen. Halutessasi voit etsiä kimalaisille nimetkin.

3. Haasta vähintään kolme bloggaajaa mukaan.

4. Käy laittamassa haasteen aloituspostaukseen Hiidenkiven puutarhassa -blogiin kommentti, kun olet osallistunut haasteeseen, niin saat postauksesi alkuperäisen haasteen loppuun osallistuneiden listalle.

 

Unohdin miettiä, ketkä haastaisin mukaan. Mutta haasteeseen saa tietysti tarttua! 
Mukavaa sunnuntaita ja hyvää uutta viikkoa!

Asuntomessupihat Tuusulassa

Vierailin tällä viikolla asuntomessuilla Tuusulassa. Mielenkiinnon kohteena olivat lähinnä messutalojen pihat sekä messualueen puistot ja muut yleiset alueet. Messuilla on otettu koronarajoitteet hyvin huomioon, porukkaa oli paljon aiempia vuosia vähemmän ja taloissa oli väljää, sillä sisääntulijoiden määrää rajoitettiin merkittävästi. Itse tosin pysyttelin enimmäkseen ulkotiloissa ja niissäkin riitti katseltavaa. Mukana on muutama sisäkuvakin kivoista yksityiskohdista. Värimaailmassa tumma kivi on ulkotiloissa nyt suosittua. Myös talojen väri on usein harmaa. Tällä kertaa pihat olivat usein valmistuneet jo hyvissä ajoin ennen messuja eikä edellisellä viikolla, joten kasvit olivat ehtineet jo hieman kasvaa ja näyttivät hyviltä. Tervetuloa mukaan kuvakierrokselle! 

Sain lipun messuille Maisemasuunnittelijoiden yhteistyökumppaneiden kustantamana. 

Alueella on useita kaupunkiaukioita. Täällä on betonipenkkejä.

Kaupunkipiha jolta löytyy monia elementtejä: terassi, laatoitettu kulkureitti, istutuksia, istutuslaatikko aidan vierestä ja nurmialue. Kohde 27A Duplio Tynell

Kohde 17 Keuda on myynnissä! Huomaa terassin kaunis koriste, joka tuo myös näkösuojaa

Keudan kohdetta ovat olleet tekemässä opiskelijat niin sisällä kuin ulkona. Siksi sitä on tehty ajan kanssa ja sieltä löytyy monia kivoja yksityiskohtia. Sisääntuloa koristaa floristimestariopiskelijan 'Maan kruunu' (ei näy kuvissa). Pihasuunnitelman lähtökohtana ovat toimivat kulkuväylät ja helppohoitoinen dynaaminen perennaniitty hyötykasveilla maustettuna. Tämä tarkoittaa sitä, että kasvit saavat jatkossa hakea paikkaansa ja asettua niin kuin parhaiten viihtyvät. 

Siperianlehtikuusesta valmistettu hauska ja selälle mukava keinu oli sijoitettu moneen pihaan

Puustellinmetsän puistoalueen leikkipaikka on näyttävä. Oikealla näkyy liukumäen pohja, jota pitkin telineen päältä pääsee vauhdilla alas!

Sama toiseen suuntaan

Kauniita yksityiskohtia löytyi sisältä ja...

… ulkoa. Kaapelikelat katukoristeiksi kukitettuina.

Puuta oli käytetty monin tavoin kiinnostavasti. Kohde 27A Duplio Tynell. Puupaneeli Jukola Letti,

 Lunawood & Jukola Industries

Kauniita unia ja etenkin huomiota kiinnitti kaunis kranssi. Ruskea seinä Tikkurilan Harmony täysmatta L487. Futonsänky Ziggy-runko, vuodevaatteet Anno Collection. Kohde 41 Honka Huomen.

Arkkitehti halusi atriumpihan osittain katetusta oleskelualueesta hyvin simppelin. Rusokirsikasta kasvaa sinne hieno katseenvangitsija. Pihasuunnittelija Henna Väisänen. Kohde 38 Finnlog Hetena

Liuskemestareiden liuskekivikallio heinäistutuksin. Pihan suunnitellut helppoa ja selkeää elämää rakastavalle asukkaalle Minna Harju . Kohde 15 Kastelli Kuori

Mukavan reikäisiä aitoja ja kunttaa. Kastelli-talo

Messuilla tummat kivet ovat todella suosittuja. "Soran" ei tarvitse olla sepeliä, se voi olla esimerkiksi tummaa liuskerouhetta. Tässä istutusalueella on kuorikate, mutta.... 

...usein istutusalueella on kivikate. Tässä Ikikiven vaalea kvartsiittirouhe heinien alustana. Pihalle on haluttu paahteista eteläeurooppalaista tunnelmaa. Kohde 13 Design Puro. Istutukset Tiina Töyrä.

Ihanan rehevä viherhuone...

...jossa mukava istuskelupaikka

Puustellinmetsänpuisto aukeaa talojen takana. Kuvan vasemmassa reunassa näkyy rohkean kuviollista kiveystä, jota on käytetty alueen kaduilla paljon. Taustalla on kaikille avoin yrttitarha, jossa on myös hedelmäpuita.

Hulevesilammen rantaan on rakennettu useita kivoja oleskelupaikkoja ja siellä on myös jykevä grillipaikka (ei kuvassa). Heinäkasvillisuus ei ole vielä ehtinyt rehevöityä. Vesi oli mukavan kirkasta.

Jättikokoinen hyönteishotelli. 

Hyönteishotellin takana näkyviä erikorkuisia istutuslaatikoita asukkaat voivat jatkossa vuokrata ja viljellä niissä itse hyötykasveja. Nyt sieltä voi kuka vaan käydä poimimassa vaikka kesäkurpitsan. Myös viljelypalstoja on tarjolla. Puiston laidalla laiduntaa lampaita, joita voi käydä moikkaamassa.

Minä suosittelisin käymään mm. seuraavissa kohteissa:

    - Villa Mikael ja Villa Sanni (6) esteetön talo, huomaa pergola ja kiva ulkotakka 

    - Villa Fortuna (3) Tämä on omalaatuinen talo! Takapihalla hieno puuistutus.

    - Talo Keuda (17) Rehevä piha ja yksityiskohdat

    -  Dublio Tynell (27) Paljon katsottavaa, harmoninen sisustus

    - Honka Huomen (41) istutusalueet näkyvät hyvin sisään 

Vinkki julkisesta liikenteestä messukävijälle

Keravan juna-aseman edestä lähtee messubussi. Mutta jos olet menossa mukaan opastukselle, joka alkaa jo ennen messujen aukeamista (kuten minä) niin huomioi, että messubussi asemalta alkaa liikennöidä vasta klo 11. Sieltä lähtee kuitenkin tavallinen bussi, jolla pääsee 1,5 km:n päähän. Sama kävelymatka on myös pysäköintipaikalta, jos on siellä ennen kuin pysäköintipaikan bussi alkaa kulkea.

Keksin vasta vierailun jälkeen, että tästä olisi mukava laittaa blogiin päivitys. Siksi en niin kiinnittänyt huomiota, minkä numeroisista kohteista kuvat ovat. Myöskään kunnon kameraa ei ollut mukana, joten pahoittelut kuvalaadusta. Voit kertoa kommenteissa puuttuvien kohteiden numeroita, jos tiedät niitä!

Vaaleanpunaista vispipuuroa ja sointuvia kukkia

Sadonkorjuun ja säilönnän parissa on meillä ahkeroitu viimeisen viikon aikana. Punaherukkasadon äärellä halusin ihanaa puhaherukkavispipuuroa, joka on kuin vaaleanpunainen pilvi. En ole tehnyt sitä sitten viime satokauden (miksi ihmeessä en?!), joten ensin piti etsiä resepti. Ohjeissa oli järjestään yksi paha vika, joten kirjoitan tähän nyt oman ohjeen, miten herkku minun mielestäni kuuluu tehdä. Näin saat myös vitamiinit hyödyksesi! Kuvissa puutarhassa nyt kukkivat puuroon sointuvat kukat!

Useimmissa vispipuuroresepteissä jotka löysin, marjat keitetään ensin. Silloinhan tuhotaan vitamiinit! Puuron rakenteesta tulee ihana samettinen vaaleanpunainen pilvi, vaikka tekeekin toisin päin:

VIINIMARJAVISPIPUURO, toimii myös perinteisellä puolukalla

1 litra vettä

1,5 dl mannasuurimoita

ripaus suolaa

1-1,5 dl sokeria

3 dl punaherukoita/ -viinimarjoja tai mustia tai puolukoita tai omenoita tai…

 

Lisää mannasuurimot suolalla maustettuun veteen koko ajan sekoittaen. Keitä miedolla lämmöllä noin 10 min. Tarkista pakkauksesta käyttämiesi suurimoiden tarvitsema aika.

Survo marjat sauvasekoittimella tms mössöksi. Siivilöi seoksesta siemenet pois. Lisää puuroon marjat ja sokeri. Laita ensin sokeria vähemmän, maista ja lisää jos tarpeen.

Jäähdytä puuro (ensin esim vesihauteessa ja sitten jääkaapissa) ja vatkaa sähkövatkaimella kuohkeaksi vaahdoksi. Tarjoa kylmän maidon kanssa.

 

Sokeria laitoin tuon desin, oli oikein riittävä makeus. Tämä resepti oli siis itseltäni hukassa, mutta toivon, että ensi vuonna löydän sen sitten täältä.  Ettei käy niin kuin tänä vuonna, kun en huomannut siivilöidä siemeniä pois. Ne vähän haittaavat pilvimäistä ulkomuotoa, joten kannattaa mielestäni edes suuripiirteisesti siivilöidä, jos sopiva siivilä löytyy. Itse siivilöin osan siemenistä puuron joukosta pois ennen vatkausta - mokani huomattuani - onnistui niinkin… 

Kaunopunahatut ovat avautuneet tällä viikolla

Muuten täällä on perinteisesti keitelty mehua, aina varmaa puna-mustaherukkamehua. Nojoo, ei mehumaijassa kuumennus tee kovin hyvää marjojen vitamiineille. Mutta meillä on mainio mehukellari, jossa pullotettu mehu säilyy hienosti vuosia, joten mehumaijailu ja kumikorkit pulloihin on ylivoimaisen kätevä yhdistelmä. Kuumennan mehun vain kerran, en lisää sokeria erikseen jälkeen päin. Ajattelen että jokunen vitamiini säilyy paremmin. 

Kaadan mehumaijaan sokerit marjojen joukkoon. Helpoin tapa ja hyvin toimiva!

Tein myös punaherukkahilloja. Vanha suosikkini on punaherukkahillon maustaminen tähtianiksella. Marjapiirakoita on syntynyt useita, erityisesti mustikoista. 

Puutarhassa unikot ovat viimein täydessä kukinnassa uuden pergolan kyljessä. Hyvää onneksi kannattaa odottaa. Ja ovat niin puuroon sointuvia! Mikäs sen tärkeämpää elämässä kuin että puuro ja kukat sointuu! En mennyt näiden viereen syömään kuitenkaan, olisi ehkä pitänyt ;)

Uskoakseni silkkiunikko Papaver 'Mother of Pearl' 

Vihdoin kukkii myös punakärsämö, jota olen tänä keväänä kylvänyt ensimmäistä kertaa. Tykkään ihan perus siankärsämöistä, joita meillä villinä kasvaa, mutta nyt on tämä hienostuneempi versio myös. 

Punakärsämö Achillea 'Flowerburst Lilac Shades'

Blogger siirtyi nyt viimein minullakin uuteen versioon. Kuvien lataaminen tuntuu olevan to-del-la hidasta. Niinpä laitan tämän nyt näillä kuvilla julki.