sunnuntai 6. syyskuuta 2020

Keijunkukat ihanaiset - Heuchera

Keijunkukat ovat yksi suuri suosikkini ja melko helppoja perennoja puutarhassa. Niistä eivät yleensä tykkää edes tuholaiset, isot eikä pienet. Näyttää vahvasti siltä, ettei blogissani ole koskaan ollut päivitystä nimenomaan keijunkukista, joten korjataanpa se asia nyt ja keijuillaan postauksen täydeltä. Lopussa kootut vinkit keijunkukan viihtymiseen.

Keijunkukat

Keijunkukkien lehdistön väreissä riittää ihmeteltävää, sillä uusia lajikkeita ilmestyy myyntiin jatkuvasti. Kukinnot ovat lehdistön loistoon verrattuna minusta aika vaatimattomia, vaikka pidän niistäkin. Yksittäiset kukat ovat pienen pieniä, mutta ne nousevat korkealle lehdistön yläpuolelle isolla joukolla, joten ne näkyvät kyllä. Kukat ovat tyypillisesti valkoisia tai erisävyisiä punaisia.  

Minulla on ollut keijunkukkia jo pitkään. Tummalehtiset lajikkeet ovat usein varsin kestäviä. Sen sijaan jotkut kelta- ja oranssilehtisen lajikkeet ovat tehneet vain lyhyen vierailun puutarhaani ja kuolleet pois jonkin talven aikana. Mahdollinen lyhytikäisyys on keijunkukkien suurin ongelma, jos sen haluaa ajatella ongelmana. Kuoleehan ruukkukanervatkin joka vuosi. Oikeastaan minun piti tällä viikolla ostaa jotain sellaista, syysistutus. Keijunkukat on tosi kivoja ruukuissakin jonkun kukkivan kanssa. Laitoin nämä kuitenkin maahan: 

Heuchera Boysenberry
Todella kauniin punertava lajike on 'Boysenberry'
  

Heuchera Black Pearl
Hyvin tummalehtinen keijunkukka on 'Black Pearl'

Puutarhakasvilistojeni vajavaisuus on tullut esiin ennenkin. Keijunkukkienkin nimet olivat hukassa. Harrastin nimilappujen penkomista, muistelua, netin selausta ja nimesin lajikkeita. Seuraavien kuvien keijut ovat viettäneet kanssani siis jo useamman vuoden. 

Terassipenkki on ollut lähes hoidotta koko kesän, sillä suunnitelmissa on laittaa koko terassi uusiksi. Siitä kuitenkin kuljetaan päivittäin ohi, joten suoritin raivausta, kun terassiremontti ei ole alkanut. Korkeat pehkot takana ovat isotöyhtöangervo ja syysleimut, jotka juuri lopettelivat kukinnan. Edessä on keijunkukkia ja niiden takana monenlaista muuta. Sekä yksi kärhö, joka jopa kukkii.

Siivotessa tuli paljon multapintaa näkyviin, mutta siihen on nyt hyvä upottaa sipuleina ensi kevään kukkaloisto!
Vasemmalla juuri siirretty pistokas 'Palace Purple', sitten uusi Black Pearl ja sen jälkeen paikalla jo pidempään olleet keijunkukat. Keijunkukan pistokkaat suositellaan otettavaksi keväällä, mutta kokeilen nyt kuitenkin.


Kaunis vihreä hopeakuvioinen lehti ja punainen kukinto on 'Paris'. Vieressä tummalehtinen, jonka nimeä en vielä selvittänyt. 


Sama kuvio, mutta hopeaisempi lehti kuin Parisilla. Tämä on ilmeisesti Silver Scrolls. Ihana lila lehdentausta!  

Heuchera Silver Scrolls
Tässä näkyy Silver Scrollsin valkeat kukinnot ja naapureina tummalehtiset nimettömät


Keijunkukkien varsi on hyvin lyhyt ja haarautuu lehtiruusukkeeksi heti maanpinnan yläpuolelle. Lehdet säilyvät talven yli, mutta saattavat olla keväällä aika kärsineen näköisiä, yleensä osa lehdistä kuivahtaa. Usein suojaan ne havuilla, jos (kun) ei ole lunta. Jos ei ota pistokkaita, niin keijunkukan halkaisija kasvaa hitaasti, mutta pysyy yleensä melko pyöreänä. Olen lisäillyt hiukan multaa niiden alle.  
Keijunkukka
Muuripenkissä on tällä hetkellä vain yksi keijunkukka. Se sopii hyvin valkotäpläimikän viereen penkin reunaan. Takana kukkii mustilanhortensia.

Lähempää. Ihana väri! Enemmän lila kuin Silver Scrolls. Kyseessä lienee 'Plum pudding'
'

Palace purple heuchera
Mennään autotallin suuntaan. Purppurakeijunkukka Palace purple on viihtynyt tässä jo pitkään, kasvanut komeaksi ja kukkii nytkin runsaasti. Sen vieressä vasemmalla pienikokoinen vihreä, ilmeisesti korallikeijunkukka. Taustalle maastoutuu mm. hyvinvoiva viime syksynä istutettu "sateenvarjo" japaninvaahtera.


Palace purple rynnii kivikkoon, siksi otin siitä nyt pistokkaan aiemmin näkyneeseen rivistöön. Sen viereen istutin uuden tulokkaan 'Boysenberry'. Kivet on sikin sokin kun metsästin ei-toivottua puna-apilaa...

Keijunkukka
Sitten on vielä vaalea keijunkukka, joka nykyisellä paikallaan toisen Purple Palacen kaverina näyttää lähinnä aneemiselta. Täytyy siirtää se ja etsiä sille nimi. 

Jos aloit epäillä, että kuvissa on ihan sama keijunkukka (itse aloin), niin tässä vielä lehtikokoelma Top kauneimmat, tykkään noista kuviollisista, sekä pari tummaa kaveria. 
Keijunkukka lehdet
Alla iso Palace Purple. Ylärivi nimettömät.
Alarivi vasemmalta Plum pudding, Silver Scrolls ja Paris. 

Pari vinkkiä keijunkukkien viihtymiseen:
  • Vesi  ei saa seistä juuristossa, esim. (edes pieni) kohopenkki on hyvä
  • Älä ylilannoita. Keskiravinteisessa maassa keijunkukka talvehtii paremmin.
  • Uusia istutuksia pitää ehkä kastella, myöhemmin en ole koskaan kastellut keijunkukkia, kunhan ne on istutettu kunnolliseen multaan (hyvä jos mukana on hiekkaa ja kompostia).
  • Keijunkukat "nousevat ylös", joten kannattaa vuosittain tarkistaa, pitäisikö juurelle lisätä multaa (sitä hiekkaista ja hyvää)
  • Puolivarjo on kaikille keijunkukille varma valinta. Auringossa viihtyvät varmimmin korallikeijunkukka ja punalehtiset, mutta rutikuivassa ei viihdy mikään. 
  • Pistokkaita saa kuulemma parhaiten melko nuorista kasveista (3-5v.), ennen kuin maavarret ihan puutuvat. Tämä voisi auttaa säilyttämään arat lajikkeet. Itse en ole hoksannut tätä yleensä tehdä, pitää alkaa kokeilla. Lehtien alle kun kurkkii, niin sopivat poikasten katkaisukohdat löytää helposti.
kukkakimppu oman pihan kukista
Pihaa siistiessä katkoin keijunkukan kukintoja ja ne pääsivät kimppuun muiden pihan kukkijoiden kanssa. Otin melkein kaikkea muuta vain yhden kappaleen ;)


Mukavaa uutta viikkoa!

20 kommenttia:

  1. Minäkin kuulun keijunkukkien ihailijoihin, samoin hyvin samankaltaiset haltiankukat ovat lähellä sydäntä. Molemmille sopii oivallisesti nuo laatimasi ohjeet. Olen huomannut kohopenkin olevan erittäin tarpeellinen, ainakin täällä meillä. Myös mullan lisäys kasvin juurelle on tarpeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pistin tuon mullan lisäyksen nyt myös tuohon listaan, koska kyllähän se on pidemmän päälle tosi hyödyllistä. Varmaan auttaa just siinä talvehtimisessa.

      Poista
  2. Samoon mä! Mullon niitä melekee joka penkis antamas lisäfäriä. Jos ei oo kohopenkkiä, nii hiakan tai lecasoran lisäys istutusalustahan auttaa kans talavimärkyyttä vastahan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, etenkin jos ei ole savimaa, niin tuo hiekkaa tms on varmasti riittävä. Ne ovat kyllä ihana väriläiskä! Kävin tökkäämässä Palace Purplea myös ihan uuteen penkkiin tuossa samalla, jospa saisin sinnekin lilaa piristystä.

      Poista
  3. Aijaijai, nuo ovat herkkuja nuo, joissa on ruotien kohdat tummemmalla, lehtikuvassasi alarivi siis. Ihan heikottaa, niin ihania.
    Keijunkukkien huono puoli on tosiaan se, että ne huonosti kestävät talvea, ainakin tällaista saariston talvea, jossa on yleensä vähän lunta ja silti voi tulla kipakka pakkanen yhdistettynä kipakkaan tuuleen. Niiden heikkous lienee se, että ovat vihreinä talvellakin, kun noissa oloissa kannattaisi ehkä olla lepotilassa. Minun itseni pitäisi olla tarkempi ja heittää niiden ylle kylmän kauden alkaessa joku vanha pipo tai muu suoja. Onneksi minulla on niitä silti muutama, tosin ei rehevänä yksikään, mutta tämä on jo hyvä saldo, kun toukokuussa katsoin, että yksikään ei ole elossa. Sinulla ne ovat selvästi hyvinvoivia! Siis nuo, jotka ovat olleet muutaman vuoden.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo kuviointi on NIIN kaunis! Joo ei ole helppoa talvella. Yritän muistaa viedä keijunkukille havuja (tuo pipo olis aika hauska!), jos on tulossa paha pakkanen ja lunta ei ole. Toisaalta ei viitsi peitellä niitä liian aikaisin (eikä minulla yleensä ole kovin paljon havuja vapaana ennen joulukuusen pilkkomista), kun syksy tuppaa jatkumaan ja jatkumaan... Niin sitten on aina vaarana, että unohtuu koko keijut. Aina välillä jonkun kanssa menee pieleen ja tuloksena on musta möykky. Mutta joo, pääsääntöisesti nämä pärjäävät onneksi hyvin.

      Poista
  4. Ihana postaus. Minulla on kolmea eri keijunkukkaa. Punakukkaista ja tummalehtistä (valkoiset) kukat ja tähkäkeijunkukkaa. Hyvin ovat kestäneet monta vuotta.

    VastaaPoista
  5. Keijunkukat ovat kyllä tosi kauniita. Minulla on vain tummalehtistä, jonka lajiketta en nyt valitettavasti muista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onkohan tummalehtisillä jotenkin tylsiä nimiä, kun eivät minullakaan tule mieleen ;)

      Poista
    2. Itsellä myös noita nimettömäksi itse kullakin jääneitä tummalehtisiä ja itseasiassa vasta 2 päivää sitten istutin niitä töissä (kaupungin viheralueiden hoito), mutta eipä muistu mieleen minullakaan nimi :D Pakko huomena tarkistaa papereista, että mikäköhän se oli. Ihan kielen päällä, mutta kun ei. Tulen sitten kertomaan!

      Sain muuten nämä tummalehtiset ensimmäistä kertaa kestämään talven yli (III-vyöhyke). Savimaa, peitin havuilla. Saattoi olla, että erittäin leuto talvi jelppasi, ei ollut käytännössä routaakaan viime talvena. Huomasin vasta kesällä, että hei, ne ei kuolleetkaan. Nyt ovat taas oikeinkin silmiinpistävät perennapenkissä ja taas muistan, miksi itsekin keijunkukkaan ihastuin.

      Poista
    3. Hieno juttu, että talvehtivat! Ovatko kohopenkissä? Muistatko tulla kertomaan meille lajikkeen? :) Näitä myydään välill' ilman lajikenimiä, tyyliin "musta"

      Poista
    4. Ei ole kohopenkki, mutta on sellainen loivasti viettävä kohta, jossa perennapenkki, niin siinä puolivälissä. Sadevesi (ja kasteluvesi) ei jää tässä kohtaa seisomaan edes rankkasateen aikana, vaan valuu tavallaan ohi, mutta kastelee tarpeeksi kuitenkin.

      Ja hitto, muistin väärin, Purple palace itseasiassa oli meilläkin ja töissä, kun kävin varta vasten katselemassa. Yritin muilta puutarhureilta udella nimettömän nimeä, mutta jokainen jäi pohtimaan asiaa. Katsotaan josko joku keksisi nimen viikonlopun jälkeen :D

      Poista
    5. Tuo viettävä perennapenkki kuulostaa just hyvältä keijunkukalle (ja aika monelle muulle). Purple Palace on syystä suosittu, kun on niin toimiva. Katsoin tänään rautakaupan puutarhaosastolla keijunkukkia. Tummalehtiset olivat joko nimettömiä tai 'Black Pearl'.

      Poista
  6. Oletkin näemmä oikea keijunkukkaharrastaja:) Kauniita ovat minustakin, juurikin noita tummanlehtisiä olen jakanut istutusalueiden reunamille ja hyvin tuntuvat viihtyvän. Mullan lisäys, kohopenkki ja talvisuoja olivatkin arvokkaita vinkkejä, jotta saan jatkossakin kasvit viihtymään. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nämä ovat niin kivoja juuri reunamilla, kun pysyvät yleensä siistin näköisinä eivätkä heti ole rönsyilemässä johonkin.

      Poista
  7. Sinulla on upea kattaus keijunkukkia. Ansaitsevat ehdottomasti oman postauksensa. Minulla on muutama keijunkukka, jotka siirsin tänä kesänä yhtenäisempään ryhmään kohopenkkiin. Toivottavasti viihtyvät siellä paremmin. Keijunkukat ovat myös hienoja kesäkukkaryhmissä. Vielä on kaksi isoksi kasvanutta odottamassa petunioiden joukossa maahan pääsyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taidan muistaa kuvan ryhmästäsi..? On tosi kiva! Oma postaus on hyvä kun löytää sitten itsekin helpommin esim. hukkaan joutuneet nimet!

      Poista
  8. Sinullahan onkin paljon erilaisia keijunkukkia! Minäkin niin pitäisin niistä, mutta ainoastaan tarhakeijunkukka 'Hans' suostuu viihtymään kunnolla. Korallikeijunkukat kasvoivat ihan hyvin aiemmin, mutta viime talvi kuritti niitäkin kunnolla. Jospa siitä pörhistyisivät. 'Palace Purple' on sinnitellyt juuri ja juuri hengissä monta vuotta ja kokeilee eloa nyt kolmannessa paikassa. Nyt näyttäisi siltä, että toistaiseksi paras paikka on löytynyt. Kiitos hyvistä vinkeistä! Tulevat tarpeeseen, jos tulee hankituksi lisää keijunkukkia. Mukavaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti Palace Purple on nyt löytänyt hyvän paikan. Se on minulla se vahvakasvuisin. Hans nimen olen kuullut monen mainitsevan, mutta itselleni se ei ole viime aikoina tullut vastaan.

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...