Muuripenkin uudistus

Meidän puutarhamme uusin remppakohde on ollut muurikivistä tehdyn istutuspenkin, eli tuttavallisesti muuripenkin, suoristus ja laajennus. Tämä istutusalue on perustettu ja rajattu betonisilla muurikivillä vuonna 2009 - yli 10 vuotta sitten! Alkuperäiset kultatuijat ja tarhakataja ovat viihtyneet ja kasvaneet vuosi vuodelta. Niiden juuret etsivät uutta tilaa muuria vasten. Vähitellen muurikivet alkoivat kallistua huolestuttavissa määrin ulospäin. Täydellinen romahdus alkoi näyttää todennäköiseltä…

----

Onneksi Mies tarttui asiaan ja yläkuvassa on nyt korjattu muuri – ja olen minäkin auttanut. Jotta tuijille ja katajille saatiin tilaa, istutusaluetta päätettiin laajentaa. Alue on kallion edustalla rinteessä, joten takana kallio on luonnollinen raja. Muuri on ylärinteessä paljon matalampi kuin alarinteessä, jossa tuijat ja katajat kasvavat. Muuria purettiin iso pätkä alarinteestä, koska se laitettiin kulkemaan pidempi matka suoraan ennen kuin se kaartaa kohti rinnettä.

Tilanne ennen remppaa lokakuun alussa. Oikealla valkotäpläimikkä, jonka lehdet pysyvät kauniina syksylläkin. Vasemmalla kurkottelee tarhakataja muurin yli. 

Ennen remppaa: Vihreä on ylitursuava kataja ja punainen alue, jolta muuri rakennettiin uudelleen

Muutama huomionarvoinen asia tukimuurin rakentamisessa:

1. Muuri on ns. kylmämuuri eli kivien väliin ei tarvita laastia tms. Tämä helpottaa muurikivien myöhempää käyttöä.

2. Muuri on rakennettu murskekerroksen päälle. 

3. Muuri täytyy tehdä kallistumaan sisäänpäin (10% tai enemmän). Alimmainen kivirivi on osittain maanpinnan alla

4. Jotta routa ei törkkisi muuria pahasti, muurin taakse kannattaa laittaa routimatonta soraa/ sepeliä. Ei siis multaa kiinni muuriin.

Ja miten me oikeasti tehtiin:

Meillä on (aina) pihalla pihatien kunnostusta varten sorakasa. Riippumatta siitä, mikä olisi milloinkin paras kiviaines, käytämme aina sorakasaa. Toimii riittävän hyvin pikkuprojekteissamme. Kohdassa 4 virallisesti neuvotaan käyttämään suodatinkangasta välissä, mutta kankaan sisältävät usein muovia, joka sitten vähitellen hajoaa mikromuoviksi. En siis suosittele turhaa käyttöä. Mies teki omaperäisen ratkaisun ja teki jämälaudoista pienen seinämän, joka rajaa multatilaa ja soraa toisistaan. Pinnassa on kuitenkin reunassakin multaa ja totta kai kerrokset vähitellen sekoittuvat. Mutta eiköhän tuo taas 10 vuotta kestä. Jos olet tekemässä oikeasti korkean muurin, jonka romahtaminen olisi vaarallista, neuvon kääntymään ammattilaisten puoleen tai perehtymään asiaan hyvin. 

Rempan jälkeen: Kataja mahtuu muuripenkin sisään.

Rempan jälkeen, sama lähempää. (Naapuritalo kuvissa photoshopattu)

Meillä oli noita samoja muurikiviä kasvimaan ympärillä, joten saimme muuria jatkettua ihan yhtä kuluneilla kivillä. Uuteen liitoskohtaan ei ihan täsmälleen saatu kiviä samalle korkeudelle. Sammalia varjeltiin parhaamme mukaan, että ne pysyivät kivissä kiinni siirtelystä huolimatta. Ensi kesänä voi keksiä kasvimaalle vaikka jotain uutta…

Muuripenkki on terassin ja keittiön ikkunoiden kohdalla ja kulkureitin varrella, joten paikka on keskeinen. Sain tänä syksynä monta puskaa purppurapunalatvaa, jota minulla ei ole aiemmin ollut. Sille on nyt hyvä paikka penkin laajennusosassa. Ajattelen sen pärjäävän hyvin katajan kyljessä, sillä se kasvaa kaksimetriseksi. Muuhun tyhjään uuteen tilaan on nyt hyvä törkkiä tulppaanin sipuleita. Istutuksia olisi kiva hieman enemmänkin uudistaa, mutta katsotaan sitä sitten myöhemmin.

Uusi muurin pää loppuu luonnonkivikasaan ja heinikkoon (siinäpä vielä raivaamista). Risut oikealla ovat uudet purppurapunalatvat. Penkin päässä on nyt oikeasti tyhjää multapintaa! Ennen siellä olivat ahtaasti kataja ja tuijat.

Kivet välisäilytyksessä ja projekti vaiheessa

Tässä vielä joitakin penkin nykyisiä kasveja. Tässä penkissä on suuria kasveja sekä monenlaista piperrystä niiden seurana. Matalaa päätä hallitsee puska isotöyhtöangervoa.

Kuva 5.7.2019. Taustalla isotöyhtöangervo. Edessä valkotäpläimikän vaaleat lehdet ja sen oikealla puolella keijunkukka.

Piperrystä: keltainen akileija, keijunkukan kukinnot, sormustinkukka, takana keltainen tarha-alpi ja jalopähkämö taitaa olla tuo sinertävä

Tuijan vieressä kasvaa hortensia Vim´s Red. Ensin se on valkoinen...

...vähitellen hortensia punastuu

...ja lisäksi lehdetkin saavat kauniin syysvärin

Marraskuun alkamisesta huolimatta mukavaa uutta viikkoa!