Lisää luettavaa!

perjantai 22. tammikuuta 2021

Piha tarvitsee puun


Mielestäni jokainen piha ansaitsee puun. Suurelle pihalle useampia, pikkuruiselle pihalle pikkupuu tai yhteisiä puita taloyhtiön pihassa. Puut ovat tärkeitä myös kaupungeissa. Ne lisäävät viihtyisyyttä ja vähentävät stressiä, vaimentavat melua, suodattavat ilmansaasteita ja varjostavat. Puiden tuottamat hyödyt voittavat monin kerroin putoavien lehtien ja oksien aiheuttaman vaivan. Lisäksi kannattaa istuttaa monenlaisia puita. Katsotaan miksi.  

Kuvassa Tuusulan asuntomessuilta Finnlog Hetena atriumpihan rusokirsikka, pieni puu pieneen pihaan (pihasuunnittelija Henna Väisänen). Oikealla omalta pihaltani kriikunan kukinta - kaikki hedelmäpuut ovat ihania keväällä kukkiessaan, ne hedelmät voivat olla vain sivuasia! Alhaalla talvinen mänty. 

Olen tavannut yllättävän paljon ihmisiä, joille puu on se roskan aiheuttaja pihassa eikä arvokas asia. Itselläni on useita hyvin suuria mäntyjä ihan talon vieressä. Kun katto on kohtuullisen jyrkkä ja sieltä on sammaleet poistettu, neulaset kyllä tulevat katolta alas. Helppo ne on kulkureiteiltä ja räystäiltä siivota. Ristiriitojen välttämiseksi kannattaa miettiä, minkä kokoiseksi puu kasvaa ja istuttaa se riittävän etäälle talosta. 

Uutta taloa rakentaessa kannattaa tutkia tontilla olevat puut ennen kuin päättää talon sijainnin. Usein jonkun kohdan voi jättää vanhaan korkoon ja säilyttää siellä puut. Näin saa valmiina kunnon puun tai puut pihan kruunuksi. Jos puiden kunto mietityttää, kannattaa kutsua arboristi, puiden asiantuntija, käymään. Hän osaa tutkia puiden kunnon pintaa syvemmältä. 

Lehtipuut kauniina talvella <3 Meidän pihatie 17.1.2021


Tässä  samoja puita kuin edellisessä kuvassa, mutta toisesta suunnasta marraskuussa 2020. Yhdellä koivuista vaikuttaa olevan ihan eri geenit kuin kavereillaan! Se oli vihreä kun muut olivat keltaisia ja tässä se loistaa keltaisena, kun muilla ei ole enää yhtään lehteä. 

Puut parantavat ympäristön laatua. Suuri puu ja sen suuri latvus ovat paljon pientä tehokkaampia monessa tehtävässä.  Jos siis tilaa on, kannattaa istuttaa suuria puita. Suuret puut poistavat tehokkaasti ilmansaasteita. Ne tuottavat happea ja varjostavat paahteelta. Lehtipuun lehdet heijastavat ylimääräistä auringon säteilyä pois. Myös puiden haihdutus laskee lämpötilaa helteellä. Talon lähellä kasvavat puut voivat siis jäähdyttää kesällä ja säästää talven lämmityskustannuksissa, jos ne toimivat tuulensuojana, 

Puu sitoo itseensä hiiltä talteen pitkäksi aikaa. Puu helpottaa kaupunkipihan hulevesien käsittelyä: Se imaisee ylimääräiset sadevedet ja haihduttaa ne taivaalle. Se parantaa maan rakennetta ja helpottaa veden imeytymistä maahan. Vanha puu lisää biodiversiteettiä, sillä sen rungolla on monen lajin koti. Puiden siimes luo ihmisille viihtyisän paikan.

Pihta Kultarannan puutarhassa

Potretissa pari meidän männyistä. Talokin pääsi mukaan ;)


Tällä hetkellä käytetään paljon aina niitä samoja puulajeja istutuksissa. Ongelmana on, että lämpenevässä ilmastossa niiden taudit ja tuholaiset voivat lisääntyä isoksi ongelmaksi. Pitäisi löytää paremmin muuttuvassa tilanteessa pärjääviä lajeja ja käyttää laajaa lajivalikoimaa. Kotipihallaan eksoottisia puulajeja kokeileva kotipuutarhuri, joka venyttää vyöhykesuosituksia, on siis hyvällä tiellä. Haasteena on löytää sopivia uusia taimia kokeiltavaksi. Avainasemassa ovat taimistot, joille tärkeää on, että viljelyyn otetuille uusille lajeille sitten myös löytyy ostajia.

Keväiset pihlajan lehdet

Tammen taimia tuntuu nyt olevan joka metsässä Turun seudulla. Ne hyötyvät pitkästä kasvukaudesta.

Jos jokin laji paleltuu pakkasissa, se ei vielä tarkoita, että kyseinen laji ei sopisi Suomeen. Monien lajien luontainen levinneisyysalue on tosi laaja. Usein meille päätyy liian eteläisien yksilöiden jälkeläisiä Keski-Euroopan taimistojen kautta. Tärkeää olisi, että alkuperäiskasvit olisivat joko levinneisyysalueen pohjoiselta reunalta tai sitten ylempää vuoristosta. Pitkän linjan puukokemusta Suomesta löytyy esimerkiksi Mustilan Arboretumista. Sieltä saaduista siemenistä kasvatetut puut ovat menestymisseurannassa pärjänneet pohjoisempana kuin aiemmin on tiedetty, esimerkiksi japaninsiipipähkinät vyöhykkeelle V sekä saarnivaahterat ja lännenhemlokit VI-vyöhykkeellä asti.

Euroopan valkopyökki (Carpinus betulus). Nuorta puuta en yleensä edes huomaa, kun se on omassa rauhassaan pihan nurkassa. Syksyllä se tulee ruskaväreissään esiin. Kasvuvyöhyke I-II

Balkaninhevoskastanjan silmut, kasvuvyöhyke: I-II(III)

Mikä on sinun lempipuusi omalla pihallasi? Tai minkä haluaisit?
Siipipähkinät ja muut jalopähkinät ovat minusta hienoja, sellaisen voisin ottaa. Tykkään kyllä ihan peruspuista männyistä pihlajiin sekä kukkivista puista. Tuo ekan kuvan kriikuna on loistava, koska sitä eivät syö edes rusakot ja myyrät. 

24 kommenttia:

  1. Puiden tärkeyttä pihassa ei voi liiaksi korostaa. Ne luovat pensaiden ohella kehykset koko puutarhaan. Valitettavasti vieläkin joskus näkee avoimia, lähes puuttomia ja pelkästään nurmikolla olevia tontteja.
    Männyt ja pihlajat ovat ehkä ne tärkeimmät ja rakkaimmat pihapuut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No meillähän on sama maku, terveisiä täältä isojen mäntyjen ja pienten pihlajien keskeltä. Viime syksynä ei oikein tullut pihlajanmarjoja. Meillä näkyy iso pihlaja ikkunasta ja se on niin upea hyvinä marjavuosina. Vaikka tykkään siitä kyllä muutenkin.

      Poista
  2. Puilla on yllättävän monia tehtäviä. Ei kaikkia tuu eres välttämätä ajatelleheksi. Meillon pari suurta kuusta ja mäntyä. Saavat ollakki, kunnes joku myrsky ne kaataa. Voisin erilaasia pihilajia istuttaa navetan sivulle, jos terijoensalavat joskus hävitetähän. Non kyllä tositosi oikeeta roskaajia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terijoensalavat on omalla tavallaan hienoja, mutta niin usein väärässä paikassa. Ne kun tarvitsevat valtavasti tilaa. Ja mieluiten paikan, jossa ei haluta muuten hirveästi oleilla, niin putoilevat oksat ei niin haittaa... Suuret kuuset ja männyt tuo ryhtiä pihaan.

      Poista
  3. Ihana ja mielenkiintoinen postaus <3 Meillä ei ole puita pihassa. Muutettuamme asumaan taloomme (1977 rakennettu omakotitalo), kaadoimme pihassa olevat kolme vanhaa ja tolkuttoman suurta puuta turvallisuus syistä. Pihassamme on useita pensaita ja niitä olen ajatellut istuttaa lisää sekä puun tai pari ensi kesänä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos paljon tästä kommentista! Vaikka asia ei suoraan liity sinun kommenttiisi, niin muistin tästä tärkeän asian, joka postauksesta puuttui ja kävin sen lisäämässä: Jos oman pihan puiden kunto mietityttää, niin kannattaa ehdottomasti tilata arboristi tarkistamaan puiden kunto. Heillä on monenlaisia välineitä tutkimuksiin. Mutta se ei tietysti auta, jos puut vain kerta kaikkiaan ovat liian suuria pihaan. Sellaistakin olen tosiaan nähnyt! Mutta varmasti sinuun pihaasi mahtuu ainakin yksi melko isoksi kasvava puu, joten hienoa, että pääset istutuspuuhiin keväällä!

      Poista
  4. Hevoskastanja on tosiaan ihana, sillä on niin nätit lehdet, kukat ja piikkipallot. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne ovat kyllä kauniita. Kukat ovat todella eksoottisen näköisiä! Meidän hevoskastanja ei tee piikkipalloja. Hevoskastanjat tarvitsevat vaan paljon tilaa, eivät sovi ihan joka pihaan.

      Poista
  5. Kyllähän pihassa puita tarvitsee olla! Mänty on minun mieleeni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Männyt ovat hienoja puita! Parasta olisi, jos olisi sellaisia hienoja käppyriä saaristomäntyjä, mutta meidän ovat kyllä jo ajat sitten humahtaneet melko suoraan kohti taivasta.

      Poista
  6. Kyllä, puut tuovat ryhtiä pihapiiriin, linnuille suojaa yms. Pidän pihlajista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo onkin hyvä huomio, että puiden avulla saa lintuja pihaan. Tietysti ne tykkäävät myös suojaavista pensaista, mutta korkeat puiden latvat tuntuvat olevan pikkulintujen suosittuja paikkoja.

      Poista
  7. Ehdottomasti allekirjoitan puiden valtavan tärkeän tehtävän pihalla ja puutarhassa! Pidän hyvin monista puista aina valtavista tammista metsäpuihin ja kukkivista hedelmäpuista moniin erikoisuuksiin. Mäntyjä huolisin omaankin puutarhaan, mutta tämä maaperä tontilla ei ole oikein männylle luontaista. Onneksi minulla on pihaan tuloreitillä kuivalla kalliorinteellä yksi komea käkkärämänty, jota käyn ihailemassa - se vain näkyy vähän huonosti.
    Kuten tiedät, olen lisännyt uusia puiden taimia puutarhaani ja jatkoa on luvassa tällekin vuodelle. Arboretumini on vasta lapsen kengissä ja sinne sopii vielä vaikka mitä. Pähkinäpuuta olen kovasti miettinyt yhdeksi kokeiltavaksi, pitää vielä selvitellä, mikä alalaji olisi sopivin nyt, kun pienilmasto ei ole siellä vielä kovin kummoinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oma arboretum onkin tosi hieno juttu, kun siihen on tilaa! Mahdollisia lajeja ja lajikkeita on niin paljon, ettei mikään tila riitä, joten valinnassa onkin kiinnostavaa pohtimista. Mäntyhän kyllä elää monenlaisissa paikoissa, mutta se on sitten eri asia, minkä näköinen siitä tulee - ei ehkä kovin kiva.

      Poista
  8. Totta! Piha on mielestäni autio, ellei siellä ole puita. Onneksi on aikoinaan päässä ilmeisesti liikkunu jotain, kun istutin useamman puun pihalle, ennenkuin innostuin istutusryhmistä. Nyt niistä on iloa. Puut kestää kasvaa niin kauan, ennen kuin ovat täydessä koossa.
    Ehdottomasti kaunein puu minusta on tavallinen kotipihlaja, siinä on kaksi upeaa "kukintaa" kun marjat kysyy loppukesästä.
    Myös omenapuu on kukkimisaikaan kaunis, tuomi ja syreeni ehdottomasti. Monesti mietin onko se pensas vai puu, syreeni siis.
    Löytyy myös mäntyjä ja piilipuita, joista ennen tykkäsin, mutta nyt en panis pahakseni, vaikka häviäisivät tuosta vaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voit tosiaan kiittää itseäsi, että olet heti alussa istuttanut puita! Kun ei ne heti näytä paljon miltään. Nuo erilaiset pajut, kuten piilipuu, on kyllä vähän rasittavia. Itselläkin on ihan valtavan suuria, eikä kovin kauniita. Mutta onhan niistä iloa luonnon monimuotoisuuden kannalta.

      Poista
  9. Pihlajat ja muut kukkivat pikkupuut ovat omia suosikkejani, mutta pidän myös männyistä ja lehtikuusista. On tuo oman pihan kookas siperianpihtakin komea, mutta mieluummin ottaisin naapurin pihasta komean männyn. Onneksi se näkyy omallekin pihalle. Suuri puu on kaupunkialueella varsinainen keidas pikkulinnuille. Meidän pihdasta kuuluu hirmuinen sirkutus, vaikka lähellä on myös metsää. Ehkä tuollainen aukealla paikalla oleva todella tiheä puu tarjoaa turvallisemman pesäpaikan kuin metsä. Vanhemmillani muuten kasvaa hevoskastanja III-IV-vyöhykkeiden rajamailla. Äitini innostui kylvämään sen siemeniä kun opiskeluaikoinani mainitsin nähneeni Kuopiossa parikin melko isoa hevoskastanjaa. Se on vasta parimetrinen, mutta kasvaa vuosi vuodelta vauhdikkaammin ja hyvin on selvinnyt talvistakin. Se on jo nyt varsin eksoottinen näky kuusikon edessä kasvaessaan. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla äitisi hevoskastanjasta! Tuo laittamani suositus on se virallinen, mutta yhtä lailla varmaan siitäkin on kestävämpiä yksilöitä, joiden jälkeläiset pärjäävät pohjoisempana. Ja tietysti istutuspaikka vaikuttaa paljon. Hevoskastanjan runkoa ei kuulemma saisi päästää haaroittumaan, koska Suomen kovissa oloissa lahovaurioita tulee silloin helposti.
      Siperianpihta onkin tiheä puu, ei ihme että linnut tykkää. Ne ovat mukavan kapeita, tuuheita ja kestäviä eli ihan hyviä pihapuita.

      Poista
  10. Mikä on mun suosikki puu? Todella vaikea kysymys. Itse tykkään monista puista ja se on vähän ongelmakin kun pitäisi työpaikalle suunnitella istutettavan lisää puita. Tällä hetkellä pienet kukkivat puut sekä pienet havut ja erikoistammet ovat päälimmäisenä mielessä. En osaa päättää, ehkä tulee sekalainen seurakunta:).
    Kävin viime kesänä ihailemassa Ruissalon kasvitieteellisessä puutarhassa puitakin. Paikka taitaa olla pienentynyt, jotenkin muistaisin sen isompana aiemmin.
    Itse olen saanut pihallani nyt muutaman vuoden kasvamaan neidonhiuspuun. Aina talven jälkeen pelkään että se on mennyttä, mutta siellä se on sinnikkäästi kasvanut. Vähän on toki vauriota välillä ottanut. Nyt on ainakin lumipeitettä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sehän on juuri hyvä, että laitat monenlaista, ei sitten mikään tauti tai tuholainen iske kaikkiin. Jonkun logiikan kehittelet, että yhdellä alueella on kuitenkin vain muutamaa sorttia ja useampia samaa? Pienet havut ja erilaisia tammia kuulostaa kivalta. Kai teillä on joku vaahterakin siellä? Niitä on esimerkiksi Raision kirkon vieressä ja on ne vaan niin hienoja kun niille on tilaa, etenkin syksyllä. Ruissalon puutarha tuskin on pienentynyt, ehkä sinä olet kasvanut ;)
      Toivon onnea neidonhiuspuun kanssa jatkossakin!

      Poista
  11. Meillä on koti ympäristössä ja mökillä etenkin paljon puita jopa pihapiirissä. Minä pidän kuusista ja männyistä koska ovat aina vihreitä myös katajat viehättää suuresti mutta puita ne vissiin eivät ole 😁

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Havut tuo talvella kivaa vihreyttä. Jos kataja on oikein iso niin meneehän se silloin puusta :)

      Poista
  12. Meilläkin alkaa vihdoin uuden talomme pihatyöt tulevana kesänä täällä Helsingissä. Ensimmäisenä olisi tarkoitus kunnostaa pihatie, hieman olemme miettineet kannattaisiko siihen laittaa asfaltti vai jättää hiekkatieksi. Tuollainen rusokirsikka olisi kaunis lisä puutarhaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rusokirsikka olisi varmasti hieno puutarhassanne, eikä kasva liian suureksi. Jos pidätte hiekkatien, niin katsokaa kuitenkin, ettei se tule ihan ovelle asti. Esim. laatoitus siihen, ettei hiekka kulkeudu sisään. Tsemppiä pihatöihin!

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!