Piha tarvitsee puun

Mielestäni jokainen piha ansaitsee puun. Suurelle pihalle useampia, pikkuruiselle pihalle pikkupuu tai yhteisiä puita taloyhtiön pihassa. Puut ovat tärkeitä myös kaupungeissa. Ne lisäävät viihtyisyyttä ja vähentävät stressiä, vaimentavat melua, suodattavat ilmansaasteita ja varjostavat. Puiden tuottamat hyödyt voittavat monin kerroin putoavien lehtien ja oksien aiheuttaman vaivan. Lisäksi kannattaa istuttaa monenlaisia puita. Katsotaan miksi.  

Kuvassa Tuusulan asuntomessuilta Finnlog Hetena atriumpihan rusokirsikka, pieni puu pieneen pihaan (pihasuunnittelija Henna Väisänen). Oikealla omalta pihaltani kriikunan kukinta - kaikki hedelmäpuut ovat ihania keväällä kukkiessaan, ne hedelmät voivat olla vain sivuasia! Alhaalla talvinen mänty. 

Olen tavannut yllättävän paljon ihmisiä, joille puu on se roskan aiheuttaja pihassa eikä arvokas asia. Itselläni on useita hyvin suuria mäntyjä ihan talon vieressä. Kun katto on kohtuullisen jyrkkä ja sieltä on sammaleet poistettu, neulaset kyllä tulevat katolta alas. Helppo ne on kulkureiteiltä ja räystäiltä siivota. Ristiriitojen välttämiseksi kannattaa miettiä, minkä kokoiseksi puu kasvaa ja istuttaa se riittävän etäälle talosta. 

Uutta taloa rakentaessa kannattaa tutkia tontilla olevat puut ennen kuin päättää talon sijainnin. Usein jonkun kohdan voi jättää vanhaan korkoon ja säilyttää siellä puut. Näin saa valmiina kunnon puun tai puut pihan kruunuksi. Jos puiden kunto mietityttää, kannattaa kutsua arboristi, puiden asiantuntija, käymään. Hän osaa tutkia puiden kunnon pintaa syvemmältä. 

Lehtipuut kauniina talvella <3 Meidän pihatie 17.1.2021

Tässä  samoja puita kuin edellisessä kuvassa, mutta toisesta suunnasta marraskuussa 2020. Yhdellä koivuista vaikuttaa olevan ihan eri geenit kuin kavereillaan! Se oli vihreä kun muut olivat keltaisia ja tässä se loistaa keltaisena, kun muilla ei ole enää yhtään lehteä. 

Puut parantavat ympäristön laatua. Suuri puu ja sen suuri latvus ovat paljon pientä tehokkaampia monessa tehtävässä.  Jos siis tilaa on, kannattaa istuttaa suuria puita. Suuret puut poistavat tehokkaasti ilmansaasteita. Ne tuottavat happea ja varjostavat paahteelta. Lehtipuun lehdet heijastavat ylimääräistä auringon säteilyä pois. Myös puiden haihdutus laskee lämpötilaa helteellä. Talon lähellä kasvavat puut voivat siis jäähdyttää kesällä ja säästää talven lämmityskustannuksissa, jos ne toimivat tuulensuojana, 

Puu sitoo itseensä hiiltä talteen pitkäksi aikaa. Puu helpottaa kaupunkipihan hulevesien käsittelyä: Se imaisee ylimääräiset sadevedet ja haihduttaa ne taivaalle. Se parantaa maan rakennetta ja helpottaa veden imeytymistä maahan. Vanha puu lisää biodiversiteettiä, sillä sen rungolla on monen lajin koti. Puiden siimes luo ihmisille viihtyisän paikan.

Pihta Kultarannan puutarhassa

Potretissa pari meidän männyistä. Talokin pääsi mukaan ;)

Tällä hetkellä käytetään paljon aina niitä samoja puulajeja istutuksissa. Ongelmana on, että lämpenevässä ilmastossa niiden taudit ja tuholaiset voivat lisääntyä isoksi ongelmaksi. Pitäisi löytää paremmin muuttuvassa tilanteessa pärjääviä lajeja ja käyttää laajaa lajivalikoimaa. Kotipihallaan eksoottisia puulajeja kokeileva kotipuutarhuri, joka venyttää vyöhykesuosituksia, on siis hyvällä tiellä. Haasteena on löytää sopivia uusia taimia kokeiltavaksi. Avainasemassa ovat taimistot, joille tärkeää on, että viljelyyn otetuille uusille lajeille sitten myös löytyy ostajia.

Keväiset pihlajan lehdet

Tammen taimia tuntuu nyt olevan joka metsässä Turun seudulla. Ne hyötyvät pitkästä kasvukaudesta.

Jos jokin laji paleltuu pakkasissa, se ei vielä tarkoita, että kyseinen laji ei sopisi Suomeen. Monien lajien luontainen levinneisyysalue on tosi laaja. Usein meille päätyy liian eteläisien yksilöiden jälkeläisiä Keski-Euroopan taimistojen kautta. Tärkeää olisi, että alkuperäiskasvit olisivat joko levinneisyysalueen pohjoiselta reunalta tai sitten ylempää vuoristosta. Pitkän linjan puukokemusta Suomesta löytyy esimerkiksi Mustilan Arboretumista. Sieltä saaduista siemenistä kasvatetut puut ovat menestymisseurannassa pärjänneet pohjoisempana kuin aiemmin on tiedetty, esimerkiksi japaninsiipipähkinät vyöhykkeelle V sekä saarnivaahterat ja lännenhemlokit VI-vyöhykkeellä asti.

Euroopan valkopyökki (Carpinus betulus). Nuorta puuta en yleensä edes huomaa, kun se on omassa rauhassaan pihan nurkassa. Syksyllä se tulee ruskaväreissään esiin. Kasvuvyöhyke I-II

Balkaninhevoskastanjan silmut, kasvuvyöhyke: I-II(III)

Mikä on sinun lempipuusi omalla pihallasi? Tai minkä haluaisit?

Siipipähkinät ja muut jalopähkinät ovat minusta hienoja, sellaisen voisin ottaa. Tykkään kyllä ihan peruspuista männyistä pihlajiin sekä kukkivista puista. Tuo ekan kuvan kriikuna on loistava, koska sitä eivät syö edes rusakot ja myyrät.