lauantai 16. tammikuuta 2021

Sammalvinkki ja talvi saapui meillekin

Tuli talvi tännekin viimein tällä viikolla ja yksi kiinnostuksen kohteeni hautautui hankeen. Sammalet nimittäin. Mutta jaan kuitenkin teille aiheeseen liittyvän kirjavinkin, tai useammankin.  Ollaan sitten valmiina, kun sammalet tulevat taas esiin!? Kuvissa kauniisti lumeen peittynyt pihapiiri.   

* Sisältää mainoslinkkejä, mainoslinkit merkitty tähdellä *

Monessa blogissa oli loppuvuodesta juttua kirjasta Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa. Luin siitä ekana Versoja Vaahteramäeltä blogista (täältä). Hain kirjan lähikirjastosta. Kirja oli inspiroiva ja tein jouluksi muutamia sammaljuttua (parista kuvia täällä). Ajattelin, että voin ehkä tutkailla koko talven pihassa kasvavia sammalia. Joulukuussa ne olivat erittäin hyvinvoivia ja edellisenä talvena meille ei juuri lunta tullut. Tunnistamiseen tarvitaan lajintunnistusopas, sillä tuossa kirjassa on vain muutama laji. 


Suomen laajin sammalopas on Suomen sammalet (mielikuvituksekas nimi!). Se on mukavan tuore, ilmestynyt 2019. Ja mikä parasta, se on nyt tosi hyvässä talvitarjouksessa Adlibriksellä! Tilasin jo omani, ale jatkuu 3.2. asti. Tekijät ovat Sinikka Piippo ja Timo Koponen ja sama kustantamon kuin tuo toinen sammalkirja: Minerva. Sivuja on yli 400. *Linkit kirjan kuvien alla*Suomen sammalet | Samettinen sammal puutarhassa ja ruukussa | Jäkälät ja sammalet Suomen luonnossa |



Kuvassa vielä kolmaskin sammalkirjan, jonka löysin. Se on vanhempi määritysopas, tekijä Jouko Rikkinen. Sitä minulla ei ole. Kerro jos sinulla on, onko hyvä? 

En ehtinyt kunnolla käyttää uutta määritysopastani vielä, mutta ensivaikutelma on, että tykkään! Harmi, että useimmista lajeista on vain yksi kuva. Saisi mieluummin olla kuva sekä mättäästä että ihan lähikuva. Tämä on varmaan ollut tilakysymyskin, lajeja on 411. Osasta on piirroksiakin. Kirja on tarkoitettu tavallisille luonnon tarkkailijoille. Suomessa on ainakin puolet lisää sammalia kuin kirjan lajit. Sammalharrastuksen tueksi kannattaisi ehdottomasti hommata myös luuppi (omani on hautautunut johonkin).
Suomen sammalet kirja on jaettu kasvupaikkojen mukaan. Tekstissä on mainittu samanlaisia lajeja ja niiden numero, joten esim. erilaiset karhunsammalet löytyvät, vaikka ne eivät ole peräkkäin kirjassa. Mukana on paljon myös pihassa, betonilla jne. viihtyviä sammalia.


Nyt ei voi sammalia katsella, kun on niin kylmä ja talvi saapui tällä viikolla tänne lounaisnurkkaankin! Tykkään kyllä sellaisesta pienestä lumikerroksesta parin asteen pakkasella. Mutta tällainen hervoton ryöpsähdys, joka tällä viikolla tuli, aiheuttaa lumitöiden muodossa hammasten kiristelyä. Isoa tietä kiitävät aurat peittävät risteyksemme vähän väliä. Tietysti esimerkiksi etälukiolaisen harvinainen pakollinen aamumeno osui lumiaamuun... Ajotie kuitenkin löytyi ja hienosti tuo selvisi liukkailla teillä tuoreella, kesäkelillä hankitulla ajokortillaan.

Lampi talviasussa. Ympäristö näyttää erämaiselta kun merkit naapurista ovat hautautuneet hankeen

Ikävästi iso kataja ihan talon lähellä repesi lumen painosta. Kun sen viereinen isohko mänty on myös huonokuntoinen, niin tuohon täytyy tehdä iso raivaus ensi kesänä. Onko sinulla tullut myrsky- tai lumivahinkoja?
Katajan kävi huonosti. Taustalla on leikkimökki. 

Perhoangervo (Gillenia trifoliata)

Mietin sitäkin, että ehkä joku osaa vain silitellä kauniita sammalmättäitä miettimättä, mitä lajeja ne ovat. Se on ihan hyvä, mutta itseltäni ei onnistu.  Ja sitten on ehkä niitäkin, joiden mielestä sammalet eivät ollenkaan kuulu puutarhaan. Heidän ainakin kannattaisi perehtyä näihin kirjoihin, jos mieli muuttuisi!

18 kommenttia:

  1. Vai saitta teki lunta. Mahtoo olla järkytys, erellisen lumettoman talaven jäläkihin. Sääli katajaa. Rumastippa repes. Hm.. voisko nostaa viälä yhyren haaran ylähän ja muatoolla siitä rungollisen pallokatajan. Kokemusta on.
    Ei onneksi tullu tuhoja. Oon ennaltaehkääsevästi sitonu muutamia monirunkoosia havuja jo syksyllä, eikä mitää muutakaa sattunu, vaikka tuuli oli taas melekoosta kyyttiä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vai pallokataja, pitääpä keväällä tutkia, mitä tuosta irtoaisi. Rumasti tosiaan repesi tuo etummainen haara. Fiksua että olet sitonut havuja. Viime talvena ei tullut kuin maaliskuun lopussa ryöpsähdys pakkaslunta kevätkukkien päälle, ei kertaakaan tällaista painavaa lunta.

      Poista
  2. Tuossa Samettinen sammal -kirjassa onkin ihanasti vinkkejä juuri puutarhakäytöstä, eikä ainoastaan itämaisissa puutarhoissa, joihin sammal yleensä pelkästään liitetään! Siitä se on todella hyvä.
    Minulla on tuo Suomen sammalet ja tykkään siitä kovasti. Mutta lajeihin perehtyminen on oma juttunsa, en ole vielä edes aloittanut :-D
    Teille tulikin paljon lunta. Tänne merelle ei niinkään, olisi voinut tulla enemmänkin kasvien suojaksi, kun toissayönä mittari laski -17:ään. Meillä on alle 10 cm lunta. Sitäkään ei tullut nuoskalumena, vaan myräkän eka päivä meni räntäsateessa ja tuulessa, sitä ei oksille kertynyt. Sitten siirryttiin kevyeen pakkaslumeen saman tien. Muutama vuosi sitten meilläkin oli sellainen keli, että katajia halkesi ja männynoksia rysähti alas, tuli painavaa lunta ja sitten vielä tihkua päälle lisäten painoa. Minunkin pihakatajasta rysähti alas 2/3. Edelleen se näyttää rujolta, mutta on tehnyt oksan alkuja paljaalle puolelle, jospa ne joku päivä olisivat kasvaneet ja vihertyneet sen verran, että peittäisivät vahingoittuneen puolen.
    Toivottavasti nyt ei tule lunta enää teille! Ilmeisesti riittäisi ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, riittää :) Muutama vuosi sitten oli hurja keli, silloin katkeili paljon ISOJA oksia männyistä. Nyt en huomannut muuta merkittävää kuin tuon katajan. Epäilin etukäteen, että mekin saadaan tähän vettä ja räntää, kun meri on muutaman kilometrin päässä, mutta niin vain tuli lumena. Ja hyvä niin näiden pakkasten takia, mutta ottaisin mielelläni pienemmissä erissä :)

      Poista
  3. Kyllä noita sammalia onkin monensorttisia! Kirja vaikuttaa jo kannen perusteella värikkäältä.
    Kataja parka! Vielä en ole huomannu isompia lumituhoja. Koetan ravistella lähimpiä puskia enimmistä lumista. Yhtenä vuonna talon takana tuomipihlajat taipuivat maahan asti tykkylumen painosta ja arvelin niiden jäävän sellaisiksi, mutta niin vaan palautuivat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa hyvä että tuomipihlajat oikenivat. Kirja on kivan näköinen ja rakenteeltaan sellainen, että jaksaa selailla ja katsella, kun välissä kerrotaan myös kasvupaikoista.

      Poista
  4. Mulla on toi Jouko Rikkisen kirja (sekin...) ja itse tykkään siitä kovasti. On selkeä ja hyvät kuvat. Tuota samettinen sammal kirjaa olen useasti harkinnut ostettavaksi ja nyt taidankin sen hankkia.
    Englanninkielinen the magical world of moss gardening minulla on ja siinä on ihan hyviä ideoita, toki sovellettava suomen oloihin.
    Pakkasta on nyt riittänyt ja minun inhoamimia lumitöitä....
    Hyvää alkanutta vuotta!

    Tanja

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tanja, pidän silmällä, jos Rikkisen kirja tulee edullisesti vastaan. Varmasti kiinnostava tuo englannin kielinenkin! Samettinen sammal on erityisen hyvä, jos haluaa tehdä sammaljuttuja sisälle, mutta on siinä paljon asiaa myös sammalpuutarhoista. Tsemppiä lumen kanssa...

      Poista
  5. Sammalet ovat kauniita ja moneen paikkaan sopivia, vaan vaikea on päättää, kumman haluaa kasvavan, nurmikon vai sammalen, yhtäaikaa samassa paikassa lopputulos on minusta ikävä. Kirjavinkkisi ovat mielenkiintoisia, saatanpa itsekin etsiä niitä vaikka kirjastosta, jos sieltä löytyisi muutama lisänimi koulussa opittujen sammalten rinnalle! Talvituhoja ei kukaan haluaisi, silti valitsen mieluummin lunta kuin tätä karmivaa pakkasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on aika hyvin sammaloitunut nurmialue, joka näyttää pääosin siistiltä. Se on varmaan sopiva paikka ja siinä kuljetaan vain vähän, niin toimii. Kannattaa kyllä katsoa nämä kirjat!

      Poista
  6. Kuuluuhan sammal toki puutarhaan! Se on niin kaunista ja niitä on monenlaisia. Itse olen yrittänyt saada sammalta kasvamaankin jokun kiven päällä esim. Harmillisia nuo lumituhot puille.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuuluu ja sammalta on tosi monenlaista! Kirjoista saa hyviä vinkkejä, millaisilla alustoilla eri lajeja voi koittaa saada menestymään.

      Poista
  7. Pidän kovasti sammalesta. Minua ei haittaa lainkaan, että nurmikossa on sammalta, sehän on kaunista ja toimii hyvin niillä alueilla mihin se on luontaisesti asettunut.
    Sammallajien tunnistaminen on meikäläisellä puutteellista, joten tuollainen opus olisi hyödyllinen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos sammal ei itse tule nurmikolle, niin sellainen alue olisi tarkoituksella varmasti hankala luoda. Samettinen sammal kirjan puutarhoissa sammalpuutarhojen syntyminen tuntuu usein olevan todella pitkä prosessi. Juuri eilen selailin kirjaa ja aika hauskoja nimiä löytyy sammalissa, kiva oppia uusia.

      Poista
  8. Voisinpa itsekin käväistä kirjastossa katsomassa noita kirjoja. Sammal on kaunista ja saa meilläkin ottaa oman tilansa puutarhassa. Harmi, kun iso kataja repesi tuolla lailla. Navettapiian vinkki on hyvä ja voihan sitä toivoa, että katajan juuresta alkaisi aikaa myöten versoa uutta kasvua. Meillä ei lunta kovin paljoa tullut, mutta pakkanen laski melkein -30 asteeseen. Mieluummin olisin ottanut lumisateen, sillä kummankin auton kuljettajan ovet jäätyivät; toisesta kahva, toisesta lukko (sen verran syvältä vielä, ettei lukkosulakaan auttanut). Lisäksi kakkosauto kieltäytyi käynnistymästä kylmimmän yön jälkeen. Akku ilmeisesi alkaa vedellä viimeisiään. Kiva, kun juuri kovissa pakkasissa paljastuu tuollaisia ylläreitä :D Nyt on onneksi vain -5 astetta. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin on autohaasteita, sekä pakkasen hyydyttämä lukko että epätasaisten teiden hajottama olennainen osa... Onneksi edes toinen autoistamme vielä liikkuu ja tänään oli kiva ulkoilusää, ei meilläkään liian kylmä.

      Poista
  9. Sammaleet ova ihania! Lapsuudenkotini pihassa oli enemmän sammalta kuin nurmikkoa. En ole ikinä ymmäränyt nurmikon suosimista ja sammaleen poistamista. Sammal on kaunista ympäri vuoden (lumettomina talvina erityisen ihanaa tietysti, että maa on nätin vihreä) ja helppohoitoisempaa kuin nurmikko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä! Ihanan vihreää oli metsässä joulukuussa kun sammalet oli oikein esillä. Molemmille tietty on paikkansa, nurmelle ja sammaleelle. Jos on vaikka pallopelejä pelaavia lapsia niin siinä ei sammal kestä. Mutta enemmän voisi sammalta käyttää.

      Poista

Pienikin kommentti ilahduttaa ja on tärkeä! Kiitos!

Lisää lukemista:

Lasiterassi - uusi lempipaikka

Vuodenvaihteen kunniaksi blogipostaus! Aiheena on tämän vuoden uusi lempipaikkani, lasiterassi. Se valmistui vuosi sitten, joten tämä oli en...