Lisää luettavaa!

sunnuntai 28. helmikuuta 2021

Puutarhan muutos vuosien varrella osa 2

Jatkan retkiäni arkistojen uumeniin. Mitäs on löytynyt... Ainakin kuvia vaikuttavan kokoisesta kuusesta, joka näyttää ahdistelevan hevoskastanjaa. Mitä sen paikalla pääovelle vievien portaiden vieressä on nykyään?

Näkymä talolta päin 2015. Kuusen takana pilkottaa autotalli. Portaat nousee kuusen edestä.

Kuvan valtava kuusi kaatui loppukesällä 2015. Tai itse asiassa siinä oli kaksi kuusta ihan yhdessä. Kuusen takana näkyy mänty jonka yläosa oli keloutunut, se lähti samalla. Samoin toisesta paikasta uuden varaston tieltä toinen mänty (siihen nurkkaan voidaan mennä joku toinen kerta). 
Kuusen lähtö paransi näkymää olohuoneen ikkunoista ja päästi aamupäivän auringon paremmin pihaan. Myös sisääntulo autotallilta talolle muuttui kutsuvammaksi. 
Hevoskastanja, kuusi ja autotalli 2015

 Jos hevoskastanja näyttää nykyisissä kuvissani hiukan toispuoleiselta, niin tiedätte nyt mistä se johtuu. Kuusi oli valtavan leveä ja vaikka metsuri sitä hieman kevensi ennen kaatoa niin se vei pari oksaa hevoskastanjasta. Kuusen juurella ei istutuksia ollut. Vain vuonna 2014 synttärilahjaksi saamani kivikasa. Se oli muuten erinomainen yllätyslahja ja kaverini pääsi samalla eroon pihan turhista kivistä:


Kuusen tilalle tuli paljon tyhjää tilaa ihan pääovelle vievien portaiden viereen. Siihen piti tietysti istuttaa jotain. Kuusen kantojen viereen kokosin kivikasan. Ympärille kertyi erilaisia eri paikoista mukaan tarttuneita havuja. Pesäkuuset eivät viihtyneet, paikka on aika kuiva. Muut ovat kasvaneet. Kuvat vuodelta 2018:


Havulajit: Tuivio, sinikataja 'Blue carpet', pallotuija Tiny Tim ja tarhakataja 'Gold coast' sekä kääpiövuorimänty. Köynnöksistä tuossa on parhaiten viihtynyt loistokärhö 'Piilu'.
Etenkin ylemmässä kuvassa näkyy etualla erikoisempi katekokeilu. Levitin katoilta pois pestyt sammaleet maan katteeksi. Tuo kohta puski kovasti rikkaruohoja. Hyvin toimi pari vuotta. Havujen  alla ihan tavallista puusilppua. Katteesta vielä parempi kuva 2018:


Syksyllä 2019 istutin tuohon japaninhortensia 'Vanilla Fraise'. Se ei ole vielä kummoinen. Tammen taimia olen yrittänyt istuttaa pitkin pihaa. Ainoa joka viihtyy, on tässä perhoangervojen kainalossa. 
Tuo isoin puska on aronia. En ole ihan vakuuttunut onko se hyvässä paikassa. 
Seuraavat kuvat kevät - syksy 2019:


Perhoangervot kukkivat

Tammen ja perhoangervon syysväri

Hortensia Vanilla Fraise syysväri, taustalla kuparisara

Pallotuija Tiny Tim ja sen suojissa syksyllä viihtyvät leppäkertut

Viimeisin uudistus 2020 tällä alueella on uusi valaisin. Monia vuosia sitten laitettiin pylväsvalaisimet portaiden kohdalle (yksi näkyy kuvassa taaempana). Tähän ei sitten myöhemmin löytynyt samanlaista, niin asia viivästyi. Mutta laitettiin sitten riittävän erilainen. Kun muut ovat parimetrisiä niin tässä on noin metrin korkuinen. Samalla näkyy, että tämä on hiukan varjoinen kohta. Lunta on siinä vielä paljon, vaikka meillä on viime päivinä tullut monin paikoin paljas maakin näkyviin. Kuvat 28.2.2021:
Nykyinen näkymä autotallilta talolle - ei kuusta välissä

Takana näkyy lahopuuaidan pätkä josta kirjoitin blogissa 2019 (linkki).

 Mukavaa alkavaa maaliskuuta! Loppuun vielä keväinen kuva viime vuodelta tältä paikalta:
Takana aronia ja syreenitulpaaneja, edessä ahomansikka ja 'perustulppaaneja'. Oikealla kuusen kanto ja vasemmalla perhoangervot.


P.S. Kompostorin lämpötila on kohoamassa hitaasti mutta varmasti :) 


lauantai 20. helmikuuta 2021

Puutarhan eläinvieraita ja kompostin sulattelua

Täällä lounaisnurkassakin on talvea riittänyt - ihan hämmästyttävää! Lumella näkee myös mukavasti puutarhan vierailijoiden jälkiä. Monia tassuttelijoita on näkynyt myös ihan ilmielävinä, niitäkin kuvissa. Maisematkin on olleet kauniita, värit vain tuntuvat puuttuvan. Kunnon talven varjopuolena komposti jäätyi, joten sitäkin pääsin sulattelemaan. 

Kuten kuvasta näkyy, puutarhassa menee paljon jälkiä. Isompia vakiovieraita ovat ainakin rusakot, ketut ja oravat sekä naapurien elikot (nää sais pysyä pois). Lisäksi on pieniä asukkaita. Seuraavat kaksi kuvaa on saman otuksen reitiltä, mutkia ja ylämäkeen tiheneviä askeleita:



Jäljet johtavat terassin alle. Tämän takia toivoisin, että kissamme vaivautuisi välillä ulos ja pitäisi pikkuotukset hiukan varpaillaan. Nöpö kuitenkin käy yleensä vain laittamassa nenän oven rakoon, toteaa ettei kevät ole tullut ja kääntyy takaisin sisälle. Joten hiirellä oli leppoisa tuokio yhtenä päivänä myös lintujen ruokintapaikalla:



Yleensä me ei laiteta tuonne kauraa, kun tintit ei sitä syö vaan levittävät ympäriinsä. Hiiri oli kaurasta onnellinen. Mutta jatkossa en laita kauraa, yritän ruokkia vain lintuja!

Oravia täällä on monta, yksi päivä näin neljä yhtaikaa. Seuraavan kuvan orava on parhaansa mukaan maastoutunut rungolle ja pysyi paikallaan tosi pitkään. 


Syynä oli varpushaukka, joka lensi yli ja tavoitteli pikkulintuja. En tiedä, saiko se saalista. No ei ainakaan napannut tätä oravaa. Oravan jälkiä meni tänään vasta sataneessa lumessa pitkin loikin ylös portaita ja puuhun:



Potkukelkka on tosi kiva, kun pihassamme on kunnon alamäki postilaatikolle

Kompostin sulattelua


Komposti veti jäähän. Oma moka, sinne pitäisi viedä usein tavaraa talvella. Itsellä tuppaa välit venymään. Kansi jäätyi kovilla pakkasilla kiinni, joten säännöllinen täyttö ei todellakaan onnistunut. Itse olen valinnut sen laiskan-talvikompostoijan-taktiikan, että laitan tosi vähän kuiviketta, jotta kompostiin mahtuisi koko talven kamat, vaikka se jäätyisi. Sulaahan se keväällä joka tapauksessa. Noh, joko en ole tyhjentänyt kompostia riittävästi syksyllä tai jätettä on tullut paljon, kun komposti tuli täyteen.

Tänään ulkolämpötila nousi nollaan, joten menin hakkaamaan melko jäistä valmista tavaraa pois kompostin alaosasta. Pistin sinne tilalle kanisterin täynnä kuumaa vettä:

Vesipullo meni siis kuvan oton jälkeen kompostiin sisälle, ei se tuossa kannella taida lämmittää ;)


Sitten luukku paikalleen ja paljon lunta ympärille eristeeksi. Hautaisin kuuman vesipullon myös kompostin yläosaan. Pitää seuraavaksi mennä katsomaan, saanko kasan laskeutumaan alaspäin, että yläosaan mahtuisi taas uutta jätettä. Yläosa ei ole jäässä, mutta keskiosassa voi olla ongelma...  

Mitäs keinoja on kompostin virkistämiseen? 

  • Jätteiden säännöllisen lisäys olisi siis ykkösasia
  • Talvella voisi käyttää valmiina myytävää teho-/ talvikompostikuiviketta. Olen huomannut, että se oikeasti on parempaa (ja hintavaa). Tänä vuonna olen käyttänyt vain itse tehtyä kuiviketta. 
  • Kuiviketta kannattaisi säilyttää lämpimässä. Vien nyt pienen ämpärillisen eteiseen, niin se ei sitten kylmennä kompostia. Myös biohiilen säännöllinen käyttö voisi kuulemma olla hyvä. 
  • Jos autotallissa olisi paremmin tilaa, niin yksi hyvä ratkaisu olisi pitää komposti autotallissa talvella. Jotkut virittävät sulatusjohtoja kompostiin, itse en siihen ryhtyisi.
  • Kalanperkeet, kompostiin pissaaminen, mitäs näitä olisi hyviä herätteleviä aineita..?

Lumienkeleitä

Terassin lumiportaat

Puutarhan pergola toisesta suunnasta kuin postauksen ekassa kuvassa. Etualalla kasvimaan portti
Jopa kallion päällä on jonkun kulkureitti


Talvisen kaunista on ollut. Usein vaan tuntuu, että talvesta puuttuu värit kokonaan. Välillä sentään näkyy sinistä taivasta, mutta ei tänään. Aurinkoiset kuvat siis vanhempia, harmaammat otettu tänään 20.2.2021.

Mukavaa viikonloppua ja talvilomaa niille, joilla se alkaa!

sunnuntai 14. helmikuuta 2021

Puutarhan muutos vuosien varrella

Pihaprojektit etenevät hitaasti, mutta kannattaa katsoa tarpeeksi kauas taakse, niin kehityksen huomaa varmasti. Eli katsotaan kuvia noin kymmenen vuoden takaa ja verrataan tähän päivään. Kai täällä jotain on tapahtunut!?

Kellarin edusta

Kellarin edusta ei yleensä näy kuvissani, koska siellä on aina projektit kesken ja kaikenlaista ryönää. Mutta vuoden 2011 kuvassa näkyy meneillään oleva muutos. Idea oli juuri se, minkä jo sanoin: Peittää epämääräinen alue. Sen jälkeen kun suuri kuusi kaadettiin, kellarin ovi näkyi heti pihaan tullessa. Nykyään se naamioituu istutusten taa. 


Miehen projekti seinien vieressä näkyy hyvin. Siellä on varsin uuden näköiset siistit kivikasat. Nuo ei ehkä näytä noin siisteiltä tällä hetkellä... Minun projektini on kuvassa keskellä. Siitä on metsuri käynyt kaatamassa kuusen ja minulla on kannon ympärillä kaivuut menossa. Siihen tuli kunnon kasa multaa päälle ja istutuksia. Kasvillisuus näyttää vielä luonnontilaiselta, mutta tuolla oli jossakin juhannusruusua ennestään. 
Istutin paikalle kartiovalkokuusen ja se on kasvanut hienosti (kevät 2020):


Yllä näkyy laajemmin, kevät 2019. Samat kaksi mäntyä kuin ekassa kuvassa auttavat hahmottamaan. (Kylläpä katajat näyttää huonoilta, on niissä oikeasti vihreääkin.) Kartiovalkokuusi on piilossa aronian takana. Aronian edessä on mm. pioni. Etureunassa valkotäpläimikkää, jota olen siirtänyt tähän muuripenkistä, kun se niin viihtyy.

Paviljonki

Seuraava kohde on nykyisen paviljongin alue. Vuoden 2008 kuvassa näkyy hieno uudenkarhea kiveys. Se on hyvin salaojitettu, koska lampi tulvi keväisin tähän suuntaan. Tuo kalusto muuten ostettiin syksyllä 2005, siinä kohtaa kun muuttoa tänne vasta suunniteltiin. Taustalla uuden näköinen portti lammelle ja uusi grilli. Vasemmalla ei taida vielä olla istutuksia.   


Yllä olevaan elokuu 2018 kuvaan on mukaan tullut paviljonkirakennelma. Istutusalue on jo muutoksen kourissa. Vesimyyrä söi kirsikan juuret ja muotoilin lähes koko alueen uudelleen, isoa syreeniä en sentään irrottanut. Puutarhaportti ei vielä ole paikoillaan, se tuli 2019 punaisen ämpärin kieppeille. Alkuperäinen pöytä ja puusohva ovat lahonneet pois, kaksi valkoista tuolia ovat vielä jäljellä.

Kolmas kuva on samasta suunnasta kuin ensimmäinenkin, vuodelta 2019. Kiveys ei ole yhtä siisti ja istutusaluekin on laajentunut osin sen tilalle. Nykyään grillaamaan ei enää lähdetä tuonne asti vaan syödään terassilla (jota ei 2008 vielä ollut). Kahville voidaan tulla paviljongin suojiin. Irtogrillin tilalla on tulisija, jota kyllä käytetään tällä hetkellä varsin vähän. Vasemmalle taakse on tullut puutarhaportti.  

Paviljongin alue keväällä 2020


Pergolan tuli alueen jatkoksi kesällä 2020. En nyt löytänyt samanlaista kuvaa pergolan kanssa, mutta tässä näkyy samainen puutarhaportti paviljonkialueen reunalla ja sen takana uusi pergola:

Muuripenkki

Sellaista kuvaa ei varmaan ole olemassa, jossa ei muuripenkkiä olisi, koska se tehtiin niin aikaisessa vaiheessa. Ideana oli, että sen näkee sekä suoraan keittiön ikkunasta että ohi kävellessä. Seuraavassa kuvassa se on vuonna 2012 jo hyvässä kasvussa. Huomaa erityisesti tuijien pieni koko! Tuo keskellä oleva vihreä pallo on riippapaju. Se heitti henkensä eräänä talvena. Eipä se nyt kovin hyvä loppujen lopuksi muutenkaan ollut, koska näytti aina puskalta eikä riippapuulta.

Yllä oleva kuva on 2019. Isotöyhtöangervot ja etureunan valkotäpläimikät rehottavat samaan malliin edelleen, samoin keltaiset tarha-alpit vasemmalla. Mm. sormustin- ja keijunkukat sekä hortensia (joka ei oikein näy) ovat tulleet vuoden 2012 jälkeen mukaan. 

Seuraava kuva on marraskuulta 2020 ja siitä näkee, että ekan kuvan pienet kultatuijat ovat viihtyneet! Syksyllä 2020 myös laajensimme muuripenkkiä pidemmälle tuijista eteenpäin, siitä on oma postauksensa. 
Jos tausta näyttää oudolta, niin se johtuu siitä, että photoshoppasin naapurin talon. 

Muuripenkin kukintaa 2019

Vielä jäi kohteita käsittelemättä, joten näitä voisi katsella vielä toistekin.
Hyvää ystävänpäivää! 

lauantai 6. helmikuuta 2021

Kevään kaipuu

Lumi narskuu, aurinkokin paistaa ja hanget hohtavat, mutta välillä on kiva paeta keväisiin kuviin. Ihan pian on taas niin toisen näköistä! Tein 8 kohdan listan asioista, joita luonnossa keväällä odotan - auringon lämmön lisäksi. Löytyvätkö nämä elementit sinun pihastasi? Kuvat otin keväällä 2020. Tämä on postaukseni Kevään kaipuu - haasteeseen!


1. Vihreys puskee esiin!

Erityisesti puiden lehtien puhkeaminen on hieno näytös, joka etenee päivä päivältä. Kuvissa hevoskastanja ja pihlaja. Hevoskastanja näyttää vähän alakuloiselta, mutta se kasvattaa ensin lehdet valmiiksi ja silittää ne suoriksi vasta lopuksi.



2. Kukkia ja pörriäisiä

Plop, plop, voi melkein kuulla, kun esiin työntyy aina uusia kukkia. Heräilevien pörriäisten tarmokkaan surinan voi kuulla heti perään. Ensimmäisinä hyönteisistä liikkeellä ovat mm. kuvien kimalaiskuningattaret ja nokkosperhoset.




3. Värikkäät kukkamatot

Äitini mökillä ensimmäiset kukat muodostavat ihania värikkäitä mattoja, kuvissa kiurunkannus ja keltavuokko. Viimeinen kuva on omasta puutarhastani: Vain valkovuokko suostuu edes yrittämään siellä maailmanvalloitusta ja levisi viime keväänä reippaasti sammaleisella nurmella. Saas nähdä, onko sitä tulevana keväänä entistä enemmän!



4. Linnut ja linnun laulu

Palaavia muuttolintuja pitää käydä moikkaamassa lintutornilla. Ei ole väliä, tunnistaako lajeja, ilmaan nousevien parvien kevätfiiliksen aistii joka tapauksessa. Pikkulintujen pesintää seurailen kotipihassa. Se vaatii muutaman pöntön ja muita pesintään sopivia paikkoja - esimerkiksi mustarastaat tykkäävät vanhasta katajasta. Ne yöpyvät siellä talvellakin. Kävelin äskettäin hämärissä ihan katajan ohi ja pelästytin rastaan, joka huusi niin, että minä vuorostani pelästyin!
Raision lintutorni näkyy ruovikon takana

Peippo tarkkailee imikän vieressä, onko turvallinen hetki viedä poikaselle  mato 


5. Hyötyviljely 

Alkukeväästä sisällä alkaa taimien kasvatus  ja myöhemmin esimerkiksi tomaatin taimet pääsevät kasvihuoneeseen. Raparperi nousee ihan itsekseen kasvimaalla - lannoitusta se kyllä kaipaa.    

6. Hortoilu

Enkä tarkoita sitä puutarhassa kameran kera haahuilua, jota kyllä teen paljon! Tämä kohta ei ole minulle kovin tärkeä, mutta olisi kiva, jos se olisi tärkeämpi! Oma hortoiluni on aika vähäistä, vain nokkosia kerään joka vuosi. Mutta villivihannekset ja -yrtit ovat superruokaa, joten kannattaisi hortoilla eli kerätä ja syödä niitä enemmän.  


7. Kukkivat puut

Kauniita! Ja jos kyse on hedelmäpuista, niin vielä hyvin hyödyllisiäkin. Kuvassa kriikunan kukat. Kriikunani on vain kaunis, hedelmiä se tekee hyvin vähän. 


8. Väriä

Vaikka tämä on viimeisenä niin se ei ole vähäinen! Värikkäät kukat ovat iso ilonaihe! Mitähän ensi keväänä nousee esiin?



Kiitos Puutarhahetki-blogin Tiiulle tästä mukavasta Kevään kaipuu-haasteesta! Haasteen tarkoituksena on kerätä postaukseen itselle merkityksellisiä keväisiä kuvia. Kuvien ei ole pakko olla kukista ja puutarhasta, vaan kaikki keväiseksi mieltämäsi käy.

Haasteen säännöt:

- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti (Tiiu Puutarhahetki-blogista)

- tee postaus sinulle rakkaimpien keväisten kuvien kera

- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan

- käy kirjoittamassa postauksesi www-osoite Puutarhahetki - Suurien unelmien puutarhablogin Kevään kaipuu -postauksen kommenttikenttään.

Voit osallistua haasteeseen myös Instagramissa. Merkitse kuvat silloin #keväänkaipuuhaaste ja @puutarhahetki , jotta löydän ne.

Haastan mukaan seuraavat blogit 
(ilman paineita ja ilman osallistumispakkoa):

Mukavaa viikonloppua!