Perhejuhlaa kotona ja lammella

Tänään oli NIIN söpö näky meidän lammella, että piti lopettaa blogihiljaisuus. Telkällä on iloinen perhetapahtuma. Julkaisen saman tien myös muutaman kuvan viime viikonlopun rippijuhlista. Lisäksi on alkanut tulppaaniaika oikein toden teolla, oi onnea!

Aloitetaan lammelta, jossa yllätti tänään iloinen perhetapahtuma. Lammella uiskenteli söpö telkkäpoikue! "Isä-telkkä" olisi helpoin tunnistaa ja sitä ei näkynyt, mutta aika vakuuttunut olen tunnistuksesta. 

Hassuinta on, että lammella käväisevät linnut ovat aina olleet tosi arkoja. Olen pelästynyt monesti, kun puutarhaan mennessä ne siivet läiskyen ampaisevat ilmaan. Mutta vähän aikaa sitten sinisorsapariskunta olikin yhtäkkiä niin kesy, että eivät lähteneet mihinkään. Ajattelimme, että niillä on ehkä pesä ruovikossa. Mutta nyt tuolla uikin telkkä poikasten kanssa! Kyllä on somia!

Yksi poikanen tulossa lujaa perässä

Valkokirjokanukka ja tulppaanit

Meillä oli viime viikonloppuna pojan rippijuhlat. Ne vedettiin pienellä vierasmäärällä, mutta ihanaa, että juhlat sentään pystyttiin pitämään! Oli oikein mukavaa pitkästä aikaa kutsua vieraita.

Toukokuuhun on kertynyt ihan hirmuisesti kiireitä, joten helpotin järjestelyjä tilaamalla suolaiset tarjottavat ja pullakranssin pitopalvelusta. Tytär leipoi täytekakun ja minä tein rippilapsen toivoman mutakakun. 

Vielä pitäisi katsoa läpi minun ja pojan kummisedän ottamat kuvat ja tilata kiitoskortit. Tämän kuvan otin kalliolla, "mietiskelypaikalla". Olen ylpeä ja iloinen meidän fiksusta ja ihanasta teinistä <3

Puutarha antoi lähes parastaan juhliin. Ihanaa on tämä alkukesän raikas vihreys ja sipulikukkien värikirjo! 

Seuraavassa kuvassa tammen taimen avautuvat lehdet sointuvat täydellisesti perhoangervon versoihin. Niiden vieressä (oikealla) tänä keväänä myydyn sukumökkerön pihalta siirtämäni pioni tekee nuppuja kuin mitään ei olisi tapahtunut. Taustalla syreenitulppaanit 'Lilac Wonder' (istutettu 2019).

Opaskurssien kuulumisia. Naantali check :) Raision h-hetki on NYT... Ja ekat opastukset Naantaliin on buukattu! Palaan tähän aiheeseen toiste. Tulppaanien pariin pitää palata pian omalla postauksella! Ja joku haastekin odottaa. Onneksi kesäkuussa ehdin varmasti paremmin bloginkin pariin!

Mukavaa viikonloppua!

Pensasaidan kevät ja hyasintit

 Minulta välillä kysellään savimaahan istutetun pensasaidan ja siihen kuuluvan pajuaidan kuulumisia. Muutama kuvat niistä tänään. Lisäksi hyasintit kukkivat nyt parhaimmillaan, joten otetaan ne mukaan! Olen kertonut pensasaidan istutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista aiemmin täällä. Kriisiä aiheutti vesimyyrä sekä savimaa ja onneton idea eli kohopenkki. Vesimyyriä selvästi on edelleen, sillä tänä keväänä sellainen makasi kuolleena keskellä pihaa. Veikkaan sitä naapurin kissan lahjaksi. Viime talvena myyrät (voi olla pienempi laji) lumen alla puuhastelivat jälkiä nurmikkoon, mutta pensaat ovat saaneet olla rauhassa. En suojannut niitä. 

Kävin äsken katselemassa pensaiden kasvuun lähtöä. Kaikki pensaat näyttivät olevan hyvin hengissä. Lännenheisiangervo on kyllä hyvä pensas! Siinä on jo aika isot lehdet:

Purppuraheisiangervon lehtien koko on vielä vaatimaton. Jälkimmäisessä kuvassa syreeni, hienosti lehdet sielläkin. 

Kaikki muutkin tosiaan hyvin elossa. Teen postauksen sitten myöhemmin kesällä, jossa katson pensaiden kasvua. Laitan sitten taas kuvia. Tähän mennessä kasvu on ollut turhan rauhallista, kun odottelen näistä näkösuojaa... Olen nämä tänä keväänä lannoittanut. Joistakin kuvista nyt huomaan, että osasta  pitäisi vielä käydä poistamassa ruohoa ym juurelta. Ei ole ollenkaan hyvä, jos pensaiden pitää kilpailla ravinteista ruohon kanssa.  

Sitten se pajuaita, koripajusta. Se on istutettu ostetuista pitkistä pajupiiskoista ja sidottu muotoon alunperin, mutta hoito on hunningolla. Eli aina tällaisesta aidasta kuolee pistokkaita välistä (ainakin kovassa savimaassa), mutta en ole ostanut kertaakaan uusia pistokkaita. Omista pajuista olen joitakin pistokkaita laittanut, mutta ne ovat olleet pienempiä kuin alkuperäiset. En ole kunnolla sitonut tätä vuosittain, tänä vuonna en ole vielä muuta tehnyt kuin lannoittanut, poistanut ruohoa juurelta (tärkeää!) ja muutaman latvan leikannut. Kuvassa näkyy vain pätkä kokonaisuudesta. Näitä kaikkia pensaita on hankala kuvata, kun ovat naapurin rajalla ja toinenkin naapuritalo tunkee kuviin. 

Loppuun vielä ne hyasintit. Tässä uudella sipulikukka-alueella pitäisi olla lajikkeet Apricot Passion ja Snow Chrystal. Kumpikaan ei näytä minusta aprikoosin väliseltä, mutta paikka on puolivarjossa, joten katsotaan, miten auetessaan kehittyvät. 

Yläpuolen kuvassa on 'Delft Blue', joka tuoksuu tällä hetkellä upeasti. Harmi että tuo sen edessä oleva keijunkukka menetti talvella isot lehtensä, se sointuisi tuohon hienosti. 

Viime vuonna kukkineet kirkkaan pinkit hyasintit eivät tänä vuonna jaksaneet, niillä on kovin kuiva paikkakin. Yksi niistä teki pienen kukinnon, näkyy nupullaan olevan kirjopikarililja-tulppaaniparin takana: 

Minulla on nyt toukokuuhun kertynyt ihan liikaa ohjelmaa, joten siitä johtuen blogi päivittyy huonosti. Kesäkuussa on sitten enää työt estämässä puutarhailua, joten silloin paremmin! Mukavaa helatorstaita ja viikonloppua! Nautitaan nyt harppauksin etenevästä keväästä ennen kuin se on ohi!

Pörriäisten kevätpörinä ja minitulppaanit

 Kevät etenee tavalliseen tapaansa eli pikkuisen kompastellen, mutta kyllähän se etenee. Vettä saisi kyllä tulla välillä. Säätiedotus on välillä lupaillut, mutta vesimäärä on jäänyt pieneksi. Kevyet lumihiutaleet eivät paljon asiaa auta... Katsotaas mitä kevään ihmeitä pihalla on näkynyt. Ainakin yllätyksen ovat tuoneet minitulppaanit! Entä mitkä kasvit ovat ilahduttaneet pörriäisiä? 

Viime vuonna nousivat erittäin aikaisin edellisenä syksynä istutetut The First tulppaanit. Postauksessa oli kuva lähes auenneesta nupusta 18.4.2020. Näköjään ne ovat edelleen elossa, mutta hauskasti minikokoisiksi muuntuneina. En edes huomannut niitä ensin krookusten joukosta:

Muillakin vanhoilla tulppaaneilla näyttää tässä vaiheessa menevän ihan hyvin: Lehdet kasvavat, kukintaa odotellessa. Niiden kaverina on mm. idänvirpiangervo, jolla on jo ihanan raikkaanvihreät lehdet:

Viime vuonna istutin lamoherukkaa. Yhtenä syynä valintaan oli, että se tulee aikaisin lehteen. Ja niin se tulikin. Seuraava kuva on 20. huhtikuuta, krookusten takana vihertää. Postauksen ekassa kuvassa lehtien kasvuvauhti näkyy 29.4.

20.4.2020 lamoherukka, krookukset ja The First tulppaani pilkistää lehden takaa

Hyasintit nousevat 1.5.

Pörriäiskuulumisia! Pari kimalaiskuningatarta on taas pitänyt pelastaa sisältä takaisin ulos. Onneksi ne pitävät niin kovaa ääntä, että löytyvät ajoissa. Toinen sekoili keittiössä lasipurkkien seassa. Ne ovat tärkeitä pölyttäjiä! Pörriäiset rakastavat kevättaskuruohon kukkia. Se on levinnyt aivan itsekseen ja on minusta söpö kevätlisä puutarhassa. Myös valkotäpläimikät leviävät ja ovat suosittuja pörriäiskukkia.

Kevättaskuruoho (Noccaea caerulescens-Ryhmä) ja mehiläinen

Valkotäpläimikkä (Pulmonaria saccharata) ja kimalainen

Valkotäpläimikät ja krookukset (sahramit)

Seurasin kimalaista, joka nautiskeli todella pitkään ja hartaasti leskenlehden kukinnossa. Toisessa kuvassa kimalainen pajussa. Jos pihalla on mahdollista kasvattaa esim raitaa, niin sitä ehdottomasti kannattaa pörriäisille säästää!

       

Loppuun vielä tällainen kaunokainen joka on jo aikalailla kuihtunut. On pitänyt selvittää, mitä sitä on tullut istutettua, mutta en ole muistanut...

 Nyt ollaan jo toukokuussa! Mukavaa vappua ja ihanaa kevättä!