Minulta välillä kysellään savimaahan istutetun pensasaidan ja siihen kuuluvan pajuaidan kuulumisia. Muutama kuvat niistä tänään. Lisäksi hyasintit kukkivat nyt parhaimmillaan, joten otetaan ne mukaan! Olen kertonut pensasaidan istutuksesta ja siihen liittyvistä ongelmista aiemmin täällä. Kriisiä aiheutti vesimyyrä sekä savimaa ja onneton idea eli kohopenkki. Vesimyyriä selvästi on edelleen, sillä tänä keväänä sellainen makasi kuolleena keskellä pihaa. Veikkaan sitä naapurin kissan lahjaksi. Viime talvena myyrät (voi olla pienempi laji) lumen alla puuhastelivat jälkiä nurmikkoon, mutta pensaat ovat saaneet olla rauhassa. En suojannut niitä.
Kävin äsken katselemassa pensaiden kasvuun lähtöä. Kaikki pensaat näyttivät olevan hyvin hengissä. Lännenheisiangervo on kyllä hyvä pensas! Siinä on jo aika isot lehdet:
Purppuraheisiangervon lehtien koko on vielä vaatimaton. Jälkimmäisessä kuvassa syreeni, hienosti lehdet sielläkin.
Kaikki muutkin tosiaan hyvin elossa. Teen postauksen sitten myöhemmin kesällä, jossa katson pensaiden kasvua. Laitan sitten taas kuvia. Tähän mennessä kasvu on ollut turhan rauhallista, kun odottelen näistä näkösuojaa... Olen nämä tänä keväänä lannoittanut. Joistakin kuvista nyt huomaan, että osasta pitäisi vielä käydä poistamassa ruohoa ym juurelta. Ei ole ollenkaan hyvä, jos pensaiden pitää kilpailla ravinteista ruohon kanssa.
Sitten se pajuaita, koripajusta. Se on istutettu ostetuista pitkistä pajupiiskoista ja sidottu muotoon alunperin, mutta hoito on hunningolla. Eli aina tällaisesta aidasta kuolee pistokkaita välistä (ainakin kovassa savimaassa), mutta en ole ostanut kertaakaan uusia pistokkaita. Omista pajuista olen joitakin pistokkaita laittanut, mutta ne ovat olleet pienempiä kuin alkuperäiset. En ole kunnolla sitonut tätä vuosittain, tänä vuonna en ole vielä muuta tehnyt kuin lannoittanut, poistanut ruohoa juurelta (tärkeää!) ja muutaman latvan leikannut. Kuvassa näkyy vain pätkä kokonaisuudesta. Näitä kaikkia pensaita on hankala kuvata, kun ovat naapurin rajalla ja toinenkin naapuritalo tunkee kuviin.
Loppuun vielä ne hyasintit. Tässä uudella sipulikukka-alueella pitäisi olla lajikkeet Apricot Passion ja Snow Chrystal. Kumpikaan ei näytä minusta aprikoosin väliseltä, mutta paikka on puolivarjossa, joten katsotaan, miten auetessaan kehittyvät.
Yläpuolen kuvassa on 'Delft Blue', joka tuoksuu tällä hetkellä upeasti. Harmi että tuo sen edessä oleva keijunkukka menetti talvella isot lehtensä, se sointuisi tuohon hienosti.
Viime vuonna kukkineet kirkkaan pinkit hyasintit eivät tänä vuonna jaksaneet, niillä on kovin kuiva paikkakin. Yksi niistä teki pienen kukinnon, näkyy nupullaan olevan kirjopikarililja-tulppaaniparin takana:
Minulla on nyt toukokuuhun kertynyt ihan liikaa ohjelmaa, joten siitä johtuen blogi päivittyy huonosti. Kesäkuussa on sitten enää työt estämässä puutarhailua, joten silloin paremmin! Mukavaa helatorstaita ja viikonloppua! Nautitaan nyt harppauksin etenevästä keväästä ennen kuin se on ohi!
Mukavaa viikonloppua. Minullakin kärsi keijunkukat talvessa, osa jopa menehtyi.
VastaaPoistaJoo, keijunkukat ei tykänneet viime talvesta. Lunta oli kyllä suojana ja havujakin olin laittanut. Osa pärjäsi hyvin, mutta osa meni tosi huonoksi. Tosin kaikki keijunkukat eivät vaan ole kovin kestäviä, olosuhteista riippumatta.
PoistaKiinnostaa kuulla pensasaidan edistymisestä. Minulla on arboretumin alue melko savista ja märkää, siellä on pakko tehdä istutukset koholle. Toisaalta meillä ei ole näkynyt vesimyyriä, muut myyrät kulkevat, mutta eivät tee niin paljon tuhoa kuin vesimyyrät.
VastaaPoistaToivottavasti keijunkukat elpyvät, viime keväänä ne näyttivät myös heikoilta, mutta kasvoivat komeiksi kesän mittaan.
Kyllä tässäkin on hieman märkää, siksi jännittikin, miten pensaiden käy. Hyvin on onneksi toistaiseksi käynyt. Ilman vesimyyriä suosittelisin kyllä kohopenkkiä! Tämäkin keijunkukka näyttää onneksi olevan elossa, joten eiköhän se siitä.
PoistaTaitaa olla tavallista, että keijunkukat kärsivät talvesta. Purppuraheisiangervoista osa tekee näköjään lehdet hitaaseen tahtiin. Ovat sitten syksyllä kaunista katseltavaa.
VastaaPoistaSinulla on mukava kokoelma hyasintteja. Ulkona niiden voimakkaasta tuoksustakaan ei ole haittaa.
Aina ei vaan ehdi blogia päivittämään, kun muu elämä vaatii osansa. Postaat sitten, kun sopiva aika löytyy.
Ihan hauska on hyasinttien tuoksu ulkona, ei tule liikaa joulufiiliksiä kuitenkaan:)
PoistaKauniit hyasintit. Hyvä, että olet saanut pensaat viihtymään savimaassa. Työt ja muut kiireet haittaavat varsinkin keväästä syksyyn puutarhaharrastusta ja bloggaamista. Kirjoittelet silloin kun ehdit ja on inspiraatiota, kyllä me täällä maltamme odotella :) Aurinkoista viikonloppua!
VastaaPoista:)
PoistaMukavaa viikonlopun jatkoa! Lähes kaikki keijunkukat joutuvat tänä vuonna aloittamaan lehtien kasvattelun alusta. Savimaassa ovat omat haasteensa.
VastaaPoistaOnneksi keijunkukat ovat ihan ahkeria lehtienkasvattelijoita kuitenkin!
PoistaLännenheisiangervoa on minullakin, tykkään kovasti. On tarpeeksi korkea näköesteeksi ja helppohoitoinen.
VastaaPoistaMinäkin taidan pitää siitä aina vain enemmän, erinomainen peruspuska.
PoistaJotenki oon ajatellu, ettei siälä oo montaa naapuria, joita varten pitää näkösuajaa olla. No, onneksi aitakasvit o jo aloottanu kasvunsa. Keijunkukat o ainaki mulla kevääsin varsin räjähtänehen näköösiä. Kummasti ne siitä kesän mittahan virkuaavat. Mulla vasta ny hyasintit alootteloo. Aika harvoon kukinnoon. Olis tarijolla haastekki. Ei paineeta :)
VastaaPoistaOn niitä naapureita, ihan vieressä. Peltomaisemaa on vaan tuonne autotien suuntaan. Kiitos haasteesta!
PoistaPajuaita on kiva ja hyasintteja minulla ei ole yhtään, kauniita ovat. Keijunkukkaa on sitä vastoin aika paljon.
VastaaPoistaKeijunkukat on minustakin ihania ja niitä on tullut hankittua!
Poista