Enpä juuri tehnyt blogipäivityksiä vuonna 2022, mutta pieni katsaus menneeseen vuoteen tulee tässä. Mukana ovat vain vain oman puutarhan asiat sekä joitakin perheen kuulumisia. Reissukohteisiin ei tässä kurkotella. Tärkein juttu puutarhassa oli lasiterassin ympäristön laitto. Paljon kauneutta ja iloa toivat pari pussillista daalian mukuloita (niiden syksyistä kukintaa heti ensimmäisessä kuvassa). Kaikki kollaasien kuvat on kännykällä napattuja omalta pihalta.
Tammikuu 2022
Tammikuu näyttäytyy lumisena. Kuvissa lumen kolausta pihatiellä sekä talitiainen ja kuusitiainen pienten talipallojen kimpussa.
Aloitan vuoden alussa laskemaan näkemiäni (ja tunnistamiani!) lintulajeja. Vuosi 2022 oli ensimmäinen, jolloin pääsin tavoitteeseen eli yli sadan lintulajin! (Taisi olla 105 lajia.) Sata lajia vuodessa ei pitäisi olla kovin vaativa tavoite, mutta ilmeisesti kuopsutan enemmän nenä maassa kuin kierrän linturetkillä, kun useampi vuosi meni tavoitteen saavuttamiseen. Löysin ensimmäistä kertaa myös retkihaasteen, jonka listalla on 52 erilaista retkeä eli retki joka viikolle. Sen täyttäminen unohtui vuoden mittaan, mutta ajatus on minusta kiva, joten ajattelin kokeilla tänä vuonna uudestaan (retket voivat minusta olla hyvin pienimuotoisia eikä yhtään haittaa ettei lista varmaankaan tule täyteen). Tässä linkki, jos 100 lintulajia haaste kiinnostaa ja täällä retkihaaste. Sitten on vielä Helmet lukuhaaste, josta kerroin edellisessä postauksessa. Olen selvästi listaihminen...
Helmikuu 2022
Lunta riitti pieni kerros koko helmikuulle. Potkukelkkakin pääsi esiin. Kuvissa lumeen peittynyt lampi kuvattuna pieneltä vuoreltamme ja sen takana kasvihuone. Toinen kuva pihatieltä. Puutarha-asiat eivät olleet paljon mielessä. Ukrainan tilanne järkytti.
Maaliskuu 2022
Maaliskuussa aurinko alkoi lämmittää, lähiseudun pelloille ilmaantui muuttavia hanhia ja joutsenia lepäilemään. Jään päälle lennähtänyt lehti saattoi päivän aikana painua jään sisään, kun aurinko sitä lämmitti. Voin kertoa, että siitä ei tullut hyvää valokuvaa, jätin pois! Mukaan päässeessä kuvassa vihreä sammal kuoriutuu esiin jään alta. Vuorelta samanlainen kuva lammelle kuin helmikuulla, mutta nyt on selvästi kevätfiilistä! Itsellä ei aina ollut niin hyvä fiilis, sairastin koronan, en onneksi erityisen vakavaa versiota, mutta kuumetta oli kuitenkin.
Huhtikuu 2022
Tyttärellä oli lukiossa abikevät ja penkkariajelu oli ihanassa säässä koronan hellitettyä 1.4. Myöhemmin samassa kuussa juhlittiin lasiterassilla 19-vuotissynttäreitä (kuvassa). Luntakin kyllä vielä välillä satoi (ei kaivata enää kuvia siitä!) Sipulikukat alkoivat kukkia tosissaan ja samoin mm. sinivuokot.
Pajun kukinnot tarjoavat hyvää ravintoa pörriäisille keväällä (alakuva). Pajut, kuten esimerkiksi raita, ovat tosi tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle eli siis myös luontokadon torjuntaan. Niissä viihtyvät monet selkärangattomat, jotka taas ovat esim. lintujen ravintoa. Annetaan erilaisten pajujen kasvaa puutarhassa tai sen laidoilla.
Toukokuu 2022
Paineet kasvoivat puutarhan suhteen, kun tyttären ylioppilasjuhlat lähestyivät... Pojalla (kuvassa Nöpön kanssa) taas olivat viimeiset viikot peruskoulua jäljellä. Olisihan se ollut kiva laitella kukka-asetelmia ja istutuksia juhlia varten, mutta lähinnä harrastin lautojen ja risujen kantoa sekä raivausta, kahden työpaikan duunien ohessa toki... (Opetushomma sentään jäi kesätauolle juhlien aikaan.) Loppusyksystä terassiprojektiin liittyen kaadettiin pari puuta pihasta, mutta risujen korjuu ja muu terassirakentamisen jälkien siivous jäi pahasti kesken, kun talvi tuli.
Valitettavasti sipulikukkien kukinta ei ollut erityisen komea tänä vuonna (oma vika, syksyllä olisi voinut panostaa). Kriikuna pisti parastaan toukokuun puolivälissä (pikkukuva). Valkovuokkokuva muistuttaa, että hankin joitakin erikoisempien vuokkojen taimia. Kuvassa on valkovuokko poimittuna pihalta lasiin, mutta nuo siniset kukkivat taimiruukussa. Saapa nähdä nousevatko ne maasta kukkimaan keväällä 2023! Ostin vuokkojen taimet ja joitakin muita taimia kesäkuun pienimuotoisilta puutarhamessuilta Turusta. Juuri muita taimihankintoja en sitten vuoden mittaan tehnytkään (daalian mukulat toki myös ja syksyllä kukkasipuleita).
Kesäkuu 2022
Pikkukuva keskellä on onnitteluruusuja ylioppilaalle. Juhlat vietettiin mukavassa säässä talossa ja terasseilla ja ylioppilas oli tyytyväinen juhliinsa. Uusi lasiterassi saatiin juuri ja juuri varustettua portailla ennen juhlia ja rakennusprojektin jäljet suurin piirtein siivottua. Ylimmässä kuvassa on pari sorttia akileijoja, niitä kukki vaikka millaisia ihanuuksia. Pionit tekivät lukuisia kukkia (yksi puska oik. alakuva).
Kesäkuun puolivälissä tilanne oli edelleen tämä. Uuden lasiterassin ympärillä piti olla istutusalue. Mutta siinäpä oli edelleen hieno kivetys, joka oli aiemmin johtanut avokuistin portaille. Nyt se johti terassin alle. Kuvassa on melkoinen määrä ruukkuja (terassin reunalla osa). joissa portaiden tieltä siirretyt kasvit sekä daaliat odottelevat maahan pääsyä. Uudesta lasiterassista tein nyt vuodenvaihteessa oman postauksen, jos et katsonut vielä niin klikkaa tästä! Tuossa postauksessa on kuvia, joista näkee, että loppujen lopuksi sain daaliat maahan. Toki alkuperäinen idea oli istuttaa ihan muuta uudelle istutusalueelle, mutta johonkin Lidlistä nappaamani daaliat piti saada (2 isoa pussia!) ja päädyin nyt tähän. Nuo kaikkein suurimpien ruukkujen daaliat ovat jo aiemmin talvehtineita ja pari niistä jätin ruukkuihin koko kesäksi.
Heinäkuu 2022
Daaliat siis saivat uuden kasvupaikan kesäkuun aikana, kun kivetys vaihtui uuteen multasekoitukseen (käytin runsaasti omaa kompostia). Ja upeasti ne heinäkuussa kukkivatkin - ja koko syksynkin. Oikean reunan kuvissa kolme erilaista, enemmänkin niitä oli. Myös pieni niitty kukki komeasti, siellä on pelkästään itse paikalle löytäneitä luonnonkukkia (vasen kuva). Ahomansikoita tuli joitakin kourallisia. Toisen puutarhaportin kärhö kukkii pyöreässä kuvassa. Sen sijaan puutarhani "tunnuskasvi", kasvimaan portin komea tarhakärhö Madame Julia Correvon ei noussut lainkaan. Tällaista ei ole ennen tapahtunut. Saa nähdä, pitikö se vain välivuoden vai onko se todella kuollut. Lempikärhön katoaminen oli puutarhavuoden masentavimpia juttuja. Toinen ikävä juttu oli lammen runsas, ruma leväkasvu. Siellä on varmaankin turhan paljon ravinteita. Kun lopulta saatiin aikaiseksi kerätä levät pois pinnalta, ne eivät onneksi kasvaneet enää takaisin. Mutta tämä ehkä selittää miksen löytänyt mitään kivaa kesäkuvaa lammelta.
Elokuu 2022
Syyskuu 2022
Syyskuu on sadon aikaa. Paljon luumuja lammen takana kasvavasta vanhasta puusta ja kasvihuoneesta tomaatteja. Toki elokuussakin jo saatiin satoa, tutusti kasvihuoneessa oli myös mm. paprikaa. Ja ne daaliat, ah. Niitä riitti leikattavaksi myös maljakkoon. Ylä oik. kuvassa punalatva, joka kukki mukavasti vaikka se on edelleen ei-niin aurinkoisessa paikassa, johon sen pari vuotta sitten tökkäsin.
Lokakuu 2022
Lokakuussa oli edelleen paljon väriä puutarhassa. Syksyn kylmyys värjää kellonköynnöksen lehdet upeiksi. Pikkukuvat ylhäältä alas: Värikkäät kärsämöt pääsevät erityisesti oikeuksiinsa muiden kasvien kukinnan vähentyessä. Pelargonit siirsin lasiterassin suojiin, jossa ne vielä jatkoivat kukintaa. Lyhtykoisot levittäytyvät rasittavasti ympäriinsä, mutta onhan niiden oranssi väri pirteä. Daaliat muuttivat kellariin talvehtimaan, joten ne eivät ole enää kuvissa. Ostin ja tökin maahan ainakin tulppaanin ja hyasinttien sipuleita, ei mitään suurta määrää.
Marraskuu 2022
Marraskuun aikana tuli talvi, kuten lammen kuvaparista näkee, molemmat marraskuulta, 19. ja 27.11. Käpytikat ovat pihan vakioasukkaita, niitä on ainakin kaksi. Ne tykkäävät lintulaudan talipötköstä sekä vanhojen hopeasalavien naputtelusta. En todellakaan juuri haravoi, mutta lammen rantamien sammalmattoa haravoin varovasti esiin alkukuusta, ettei se tukahdu lehtien alle.
Joulukuu 2022
Joulukuussa oli ensin kunnolla lunta. Sitten se kaikki suli, jopa pihapolkujen jää. Mutta juuri jouluksi saatiin aivan mahtava talven ihmemaa lumisin oksin. Loistava ajoitus! Nöpö ei arvostanut yhtään tassuihin tarttuvaa lunta, jaiks.
Sellainen oli vuosi 2022. Tänä vuonna minulla on vakaa aikomus tehdä vähemmän töitä ja enemmän kaikkea muuta, puutarhahommia ja kaikenlaista mukavaa.