Kokoan tämän postauksen niin näen, että on tässä monenlaista sentään kasvanut tai kasvatettu.
EDIT. Lisäsin tänne tattipaistoksen reseptin!
Kasvimaalla mikään ei oikein kasvanut mihinkään. Vettä olisi tarvittu. En ole kastelun harrastaja, joten syyllinen on helppo löytää. Mutta tulipa jotain sentään. Lautasella yhden hyvän päivän sato.
Nuija vai kesäkurpitsa? |
Parhaiten kasvimaalla viihtyvät sammarit (siis samettikukat), ne onnistuin kasvattamaan siemenistä! Mansikat ovat omatoimisesti kasvattaneet kivan reunuksen kasvimaan käytävälle. Yhdessä kuvassa on kasteluletkukin. Se menee kasvihuoneen säiliöön. Täällä on kuivina kesinä kunnan pohjavesivarannot kovilla, joten en yleensä kastele kasvimaata vesijohtovedellä.
Kukkakärpänen tykkää samettikukista |
Kasvimaan portilla on kärhö Mme Julia Correvon. Se on todella pitkään hienosti kukkiva! |
Tomaattien suhteen olin jo epätoivoinen. Edelleenkään en tiedä, mikä meni pieleen. Yleensä satoa on tullut todella hyvin ja mielestäni tein kaiken samalla lailla kuin ennen. Paitsi että tällä kertaa omat taimeni olivat niin hyvän näköisiä, etten ostanut yhtäkään taimea puutarhamyymälästä. Ehkä ne sitten kuitenkaan eivät olleet riittävän hyvin kasvaneita... Vielä 19.8. tilanne oli seuraavan kuvan mukainen eli vihreä. Kypsyminen ei sadesäällä edennyt mihinkään, tomaatteja oli valmistunut todella vähän.
Mutta sitten saapui taas aurinko ja jopas punertaa! Postauksen ekan kuvan keltaiset päärynätomaatit ovat hauskoja ja hyviä! Pensastomaatti on retkahtaneen näköinen, mutta punaista näkyy joka puolella. Makeus ei ole ihan paras mutta syöhän näitä!
Blumat kasteluanturi tomaateilla kasvihuoneessa |
Tänä vuonna tulee kasvihuoneesta myös tomatilloja. Niitä en ole yleensä saanut kunnolla kasvamaan, vaikka olen monena vuonna laittanut siemeniä multaan, joten tämä on hauska yllätys! Myös ananaskirsikkaa on kasvihuoneessa.
Mustaherukat ovat varma juttu. Satoa tulee eri määriä, mutta lähes joka vuosi riittävästi. Tänä vuonna yllättävän hyvin. Näillä on juuret jo varmaan niin syvällä, ettei kuivuus lannista. Keittelin mehua ja pistin pakkaseen ja jugurtin joukkoon ja piirakkaan ja....
Marja-aroniat on pääosin poimimatta. Oksat notkuvat kaksinkerroin marjojen painosta.
Muistelen meillä joskus ammoin käyneitä italialaisia vieraita, jos pihan sieniin kompastelu alkaa ärsyttää. Heitä ihastutti ja ihmetytti, että jollakulla voi kasvaa tatteja ovensuussa. Kyllä kasvavat, voitatit etenkin. Madotkin tykkäävät niistä tosi kovaa ja ovat valmiina iskuun jo kun sienet alkavat nousta maasta. Mutta kyllä minullekin jotakin jää. Juuri tällä viikolla jääkaapissa oli muulle perheelle sopivia ruokia, mutta minä kävin poimimassa sieniä itselleni päivälliseksi. Kyllä sieltä muutama pieni hyvä löytyi ja ateria syntyi.
Nöpö ulkoilee ja esittelee tatteja |
EDIT Sain lisättyä reseptin!
Tattipaistokseni syntyi
useiden reseptien yhdistelmänä suunnilleen näin. Voit käyttää voi- tai
herkkutatteja. Tatit ovat siitä kiva sieniporukka, ettei niissä ole myrkyllisiä
lajeja ja tunnistaminen pilleistä ja muodosta on helppoa. Ennen ruuaksi laittoa
voi maistaa tatteja jos epäilyttää, että mukana voi olla sappitatteja. Niiden
karvas maku pilaisi ruuan, mutta ne eivät ole myrkyllisiä.
Omena tuo erityisen säväyksen tattipaistokseen! |
Tattipaistos (1-2 hlöä)
Pilkoin puolikkaan
sipulin ja valkosipulinkynnen ja paistoin niitä viitisen minuuttia pannulla alhaisella
lämmöllä voi-öljyseoksessa koko ajan sekoitellen. Joukkoon pääsi myös kaksi
kokonaista neilikkaa. Sitten lämpöä vähän lisää, joukkoon muutama pilkottu
tatti ja paistoin pari minuuttia. Lisäsin vielä pilkotun pienen omenan,
mausteet ja paistoin 2-3 minuuttia lisää. Sopivia mausteita ovat yrtit, ainakin
timjami, minttu tai persilja sopivat (laitoin kaikkia vähän), sekä tietysti pippuri
ja suola. Maista ja lisää mieleisiä mausteita.
Sopii tarjottavaksi
monella tapaa, mm. lisukkeeksi, pastan kanssa tai itse söin tätä leivän kanssa.
Voitateista täytyy ottaa "kelmu" lakin päältä pois. Kaikki muut osat voi säästää. Pillit otan usein pois, koska ne eivät näytä hyviltä. |
Luumusta on tulossa hyvä sato, vaikka puu menetti pari talvea sitten latvansa. Puu on lammen takana omassa rauhassaan. Se on ollut täällä kauemmin kuin me, eli reilusti yli 10 vuotta. Kävin siitä viime viikolla sahaamassa kuivia oksia pois. Luumut eivät ole vielä kypsiä. Kriikunoitakin olisi muutama (siis noin 5, huippusato!) tulossa, mutta ne ovat niin kauniin punaisia, että linnut taitavat maistella ne jo raakoina. Löysin äsken kuvauskierroksella yhden nokkaistuna. Vinkkejä otan ilomielin vastaan, mitä luumuista tekisin tänä vuonna. Luumuista on työlästä erottaa kiviä, kun ovat niin pieniä. Valitettavasti luumumehu ei ole perheen suosikkeja, mehumaijaan kun voisi luumut laittaa kivineen.
Luumut kypsyvät pian |
Hei, tänään ehtii vielä osallistua arvontaan! Ja lupaukseni mukaan tilanne on se, että nyt arvotaankin kaksi palkintoa. Osallistumispaikka löytyy täältä, klik.
Mukavaa viikonloppua!
Meilläkin sato jää pieneksi. Mutta ei ollut tänä vuonna suuret odotuksetkaan. Tänä syksynä aion kokeilla syyskylvöjä. Ehkä ne lähtevät keväällä eri tavoin kasvuun.
VastaaPoistaEnpä ole koskaan syyskylvöjä kokeillut, kerro sitten miten kävi! Mietin, että kasvimaan reunuksia pitäisi uudistaa, jotta harson saisi todella tiiviisti kylvösten suojaksi. Joten en ehkä ehdi kokeilla syyskylvöjä itse, jos uudistusten kanssa menee myöhään tai kevääseen.
PoistaOnpas iloinen satolautanen! Tänä vuonna olen mennyt periaatteella "ei se määrä vaan laatu", sillä hyötytarhan satomäärillä ei meilläkään juhlita. Tomaattien ja paprikoiden kypsymistä vielä odotellaan, ehkä aika pitkäänkin. Laitoin sähköpostia sinulle. Kiitos!
VastaaPoistaToivotaan että kesää on vielä paljon jäljellä, että ehditään syödä yliannos tomaatteja! Sähköposti pääsi perille ;)
PoistaMonipuolisen sadon saat! Herkkuja! Vielä ei olla sienessä käyty, pitänee jossain vaiheessa käydä katsomassa, josko jotakin löytyisi. Kivaa uutta viikkoa!
VastaaPoistaKiitos Satu! Pitäisi itsekin mennä katsomaan ihan metsän puolelle. Minulla on tosin aika huono sienivainu.
Poista