Mietiskelypaikka lammelle

Kerron tällä kertaa omasta lammestamme sekä sen lähelle kalliolle syntyneestä mietiskelypaikasta. Poikani korjasi vanhan puutarhapenkin ja sitä kautta syntyi ajatus penkin uudesta sijainnista. Viime vuosina korkealla kalliolla oleva rauhallinen kolo on saanut uutta käyttöä. Kuvassa se pilkottaa vedestä nousevien tikkaiden yläpäässä, suuren männyn luona.

Meillä on isokokoinen puutarhalampi, pyöreähkö muodoltaan. Lampi on syvä, ainakin kolme metriä, joten siinä voi hyvin uida - ihmiset ja eläimet. Siellä asustelee vesimittareita ja muita selkärangattomia, tähän aikaan kesästä alkavat kuoriutua sudenkorennot. Keväinen ohjelmanumero on bongailla manterien, eli vanhalta nimeltään vesiliskojen, kuhertelua veden alla. Alkukesäiselle perheeni piknikille harkitsi osallistumista uiva rantakäärme, joka kuitenkin onneksi katosi kaislikkoon. Se ilmeisesti mieluummin ui lammen yli kuin lähti kiertämään sitä. Ehkä sille maistuvat manterit?

Muutaman vedon mahtuu kumiveneellä ottamaan

Manterit (Lissotriton vulgaris) veden alla. Koirailla on keväällä liehuva harja, kuin pieniä lohikäärmeitä.

Selvemmän kuvan ja tietoja näkee täältä.

Lampi on käsitykseni mukaan kaivettu joitakin vuosikymmeniä sitten laajentamaan lähteen aluetta, jotta laiduntavat lehmät ovat voineet käydä siellä juomassa. Tonttimme lukuisat isokokoiset männyt ovat hauskan haaraisia ehkä siksi, että lehmät ovat kyhnytelleet niihin itseään, kun puut olivat nuoria. Vanhan maatila on yhä lähistöllä, mutta lehmiä täällä ei ole nähty vuosikymmeniin. Alueen maaperä on tiukkaa savea, joten mitään keinotekoisia materiaaleja ei ole lammen tekoon tarvittu. Savimaalle lammen voi nykyäänkin perustaa ilman muoveja, vaikka ei lähdettä olisikaan.

"Vuori" vastarannalla. Puutarhan puoleisella rannalla on penkki pienellä hiekkarannalla, jonka tein muutama vuosi sitten

Talon ja lammen välissä on pieni "vuori", suuri pyöreä kallio. Fengshuita tunteville tiedoksi, että se on suunnilleen siellä, missä vuoren kuuluu ollakin. Sieltä on hienot näkymät lammelle (ja naapurin roska-astialle). Lasten kasvaessa alueen käyttö on lisääntynyt, sillä pieniä lapsia ei sinne voinut itsekseen päästää. Nykyään vuorelle voi vetäytyä omiin oloihin tai pitää piknikin. Hurjemmat kuin minä ovat myös hyppineet sieltä uimaan.

Oven edustan kukkien takana häämöttää "vuori"

Pieni polku kulkee mustikkarinteessä, porttirakennelma on viimeinen pala vanhaa lampea ympäröivää aitaa. Sen oikealla puolella olleen aidan pätkän poistin nyt.. Se oli hyvin huonokuntoinen

Mietiskelynurkkaus syntyi pienin järjestelyin: Poikani laittoi uudet laudat vanhaan metallijalkaiseen puutarhapenkkiin (Kiitos hänelle ja myös isälleen, joka vähän auttoi ja neuvoi!). Revin pois osan viimeisestä pätkästä edellisten asukkaiden rakentamaa lammen ympäröivää aitaa. Kannoimme penkin ylös. Parilla vanhalla betonilaatalla penkki nousi sen verran ylöspäin, että lampea näkee istuessa. Karsin vielä joitakin oksia ja siirsin yhden katajan. 

Tilan rajaaminen on tärkeää, jotta oleskelupaikasta tulee viihtyisä. Penkin taakse kokosin pudonneista isoista männyn oksista tilanrajaajan/ näkösuojan. Tänne en tee lattiaa. Aluetta ei käytetä päivittäin, joten toivon sammaleen kestävän. Luonnonkasvillisuuden joukkoon voisi vielä istuttaa jotakin mukavaa kukkivaa. Mutta muuten on hyvä näin!

Penkiltä näkyy valkoinen kasvihuone (naapurin talo on kuvassa peitetty)

Uusi mietiskelypaikka

Bloggaaja testaa penkkiä ;) Takana näkyy männynoksia, joita kokosin penkin taakse "huoneen seinäksi"

Penkiltä näkymä ylöspäin

Jatkan joku toinen kerta lammesta vähän lisää. Voit ehdottaa, mitä istuttaisin mietiskelypaikalle!
Ihanaa kun on tällä viikolla tullut sadetta! Mukavaa viikonloppua!